Olen kyllästynyt

Olen lopen kyllästynyt. Se ei liene aktiivilukijoilleni yllätys, mutta olen lopen, lopen kyllästynyt.



Kasvuun, tuottavuuteen, toimintojen järkeistämiseen yms. yms. Bisneskieli ja ennen kaikkea bisnesajattelu on vallannut maailman kuin syöpä.

Oman työpaikkani perustehtävä pitäisi olla sairaiden ja heikkojen auttaminen verovaroin, mutta bisnesmaailma elää nykyisin kunnissakin. Melkein tukevammin kuin yrityksissä.



Muutos kunnissa on hurja, nuoresta iästäni huolimatta muistan ajan, jolloin kunta ei ollut yritys ja ihmiset ideoivat uutta ihmisiä auttaakseen eikä säästääkseen tai karsiakseen.



Joskus melkein toivon, että joku pikkusielu lukisi kirjoituksiani ja hommaisi minulle potkut.

Haluaisin palata aikaan, jolloin elämässä ja ennen kaikkea työelämässä oli muutakin kuin tehostamista ja "rönsyjen" karsimista. Ovatko ihmiset rönsyjä?



Haluaisin palata aikaan, jolloin ihminen oli se, jota varten tehtiin töitä. Ehkä minua ei yksinkertaisesti ole luotu bisneskäsitteiden maailmaan.

Haluaisin kunnon töihin. Sellaisiin töihin, joista kotiin lähdettyään voi ajatella, että tein paljon hyvää ihmisille.

-------------------------

Kaikeksi onneksi olen uuden uran kynnyksellä.  Ensimmäistä kertaa aikoihin minulla on olo, että elämästäni voi todella tulla jotain.