Luovuus ehtyy, mutta ei markkinoinnissa
Markkinoinnissa ei lähtökohtaisesti ole pahaa. Vaikea mitään tuotetta on saada kaupaksi, jos siitä ei kukaan tiedä. Mutta kun markkinointi alkaa itsessään olla ohjelma tai lehtijuttu, alkavat rajat tulla vastaan.
Ensi viikolla alkaa pyöriä Vesa Keskisen Tuurin kyläkaupan arjesta kertova tosi-tv-sarja. Vesa Keskinen ja Tuurin kyläkauppa ovat koko kansan tuntemia asioita, joten tuo saattaa olla yksi syy, miksi tällainen sarja on eetteeriin pinkaistu.
Mutta samalla ohjelma toimii ilmaisena markkinointina Keskisen yritykselle. En jaksa uskoa, että Keskinen olisi suostunut kovinkaan kriittisen kuvaukseen yrityksensä arjesta. Ja jos itse olisin liikemies, haluaisin taatusti pitää ohjat käsissä, mitä yrityksessäni kuvataan ja ennen kaikkea lasketaan ulos eetteeriin. Sinänsä Keskinen on sen verran raskaasti uutisoitu julkkis, ettei hänen yrityksensä enää muuta mainosta tarvitsisikaan.
Viaton ei ole printtimediakaan. Sen verran olen naistenlehtiä selaillut, että sieltä on vaikea löytää enää lehtijuttua julkkiksesta, jonka yhteydessä ei mainittaisi julkkiksen puvustajaa ja vaatteiden valmistajia ja myyjiä. Meikeistä ja muista tököteistä puhumattakaan. Naistenlehdissä jutuista on muutenkin vaikea löytää minkäänlaista kriittisyyttä mitään kohtaan.
Kauan ei mene siihenkään hetkeen, että itse lehtijuttukin myydään mainostajalle niin, että tämä saa määrätä jutun näkökulman ja reunaehdot. Ellei näin ole jo jossain päin maailmaa tapahtunutkin.
Mutta tosi-tv-ohjelmat ovat silti vieneet tuotemarkkinoinnin uuteen huippuunsa. Big Brother lienee tästä räikein esimerkki. Talon varastohuoneeseen ilmestyy aina silloin tällöin tehtävään liittyvän firman t-paitaa asukkaiden päälle ja kamera sattuu kuin varkain pysähtymään tuotteen ja sen logon kohdalle. Ja jos alkoholimainontaa tarkkaillaan muuten tarkasti, niin joku voisi laskea, kuinka monta kertaa asukkaiden suusta on kajahtanut "lisää Kukkoa". Siis olutta.
Mutta tosi-tv-mainonnan lisäksi uusiakin keinoja markkinoida on silmiini tupsahtanut. Uusin kikka näyttää olevan kauppakuitin taakse ilmestyneet mainokset. Tämä jos mikä alkaa olla myynnin huipentumaa. Juuri tapahtuneen ostotapahtuman jälkeen sinulla on heti vinkkiä rientää vaikka uudestaan kauppaan tai läheiselle kuntosalille kuitistasi saamasi vinkin perusteella.
Mutta harrastetaan sitä suoranaista pakkomyyntiäkin. Olen useammankin kerran kuullut tapauksista, jolloin postiluukusta tipahtaa uusi tilattu lehti, vaikka "asiakas" on nimenomaan kieltäytynyt tilaamasta lehteä.
Mihinkään kilpailuun en myöskään itse mielelläni osallistu, sillä aina jossain saattaa olla joku tilausjekku odottamassa pienellä painettuna.
Pienen ihmisen on alituisesti oltava varuillaan, ettei tule myydyksi.
Kommentit
Lähetä kommentti