Maissa maiden tavalla

Hyvin tehtyä tutkivaa ja paljastavaa journalismia seuraa aina mielikseen. Maanantaina FST5-kanavalta tuli dokkari Wärtsilän hämäräkaupoista Keniassa. Wärtsilä oli voidellut paikallista hämärähemmoa peräti kolmella miljoonalla eurolla. Ja kas kummaa, Wärtsilä sai Keniasta diilin.

Lahjusrahoja tietenkin kierrätettiin ja pestiin veroparatiisi Jerseyssä. Tapauksen täytyy olla poikkeuksellisen törkeä, sillä jopa Jerseyn viranomaiset kiinnostuivat kaupasta. Lahjuksen saanut heppu tietenkin on kadonnut ja viettää makeaa elämää jossain.

Ja eipä tämä Wärtsilän keissi ole ainoa laatuaan. Patria on tainnut suhmuroida asekauppojaan useammassakin maassa ja moni muukin suomalaisyritys on vähintään saanut osakseen epäilyksiä lahjonnasta.

Kotimaan vaalirahoituskohut taitavat olla pikkurahoja verrattuna villiin menoon maailmalla. Valitettavasti maailma vain taitaa olla sellainen, ettei maailmalta urakoita saa, ellei kaiva kuvettaan.

Mutta on tekopyhää antaa sellainen kuva, että suomalaisyritykset olisivat maailmalla sen puhtoisempia kuin muutkaan. Tässäkin ohjelmassa Wärtsilän yhteiskuntajohtaja mussutti yritysten iänikuista mantraa strategioistaan ja periaatteistaan, jotka eivät tietenkään todellisuudessa päde. Wärtsilä oli jopa hommannut viestintäjohtajan istumaan haastatteluun vahtimaan pomon sanoja. Viestintäjohtaja näytti kovin tuskastuneelta, eikä ihme.

Mikä tässä Wärtsilä-tapauksessa oli erityisen vastenmielistä, oli ko. firman tapa jättää likaisen työn tehneet "lahjojat" yksin, kun oikeuslaitos kolkutti ovelle. Tuskin he nyt omin päin kulkevat miljoonasalkun kanssa, ilman, että firman johto tietäisi asiasta. Mutta pelin henkihän tämä taitaa olla, että ihmiset painostetaan johonkin, mutta kun ongelmat saapuvat, jätetään sitten yksin. Loppujen lopuksi kukaan ei saanut edes jupakasta tuomiota, sillä rikos vanhentui.

Kuten ohjelmassa kerrottiin, lahjusrikos on sellainen rikos, josta ei edes jää kiinni kuin äärimmäisen huonolla tuurilla. Lahjusrikoksessa ei nimittäin ole häviäjiä, lahjuksen antaja voittaa, ja samoin lahjuksen saaja. Lahjusrikokset ovat vieläpä niin vaikeita tutkittavia, että yhdenkin tapauksen tutkintapaperit täyttävät hyllymetrejä.

Ja maailma on täynnä epädemokraattisia valtioita, joissa pääasialliset tulot koostuvat lahjuksista. Rahahan kelpaa Suomenkin kaltaisissa maissa, jos ei suoraan lahjuksena, niin naamioituna sellaisena.