Puolue, joka ei halua presidenttiä ja muita poliittisia tarinoita

Presidenttipeli kääntyy sitä kiehtovammaksi, mitä lähemmäksi vaalit tulevat. Kaikkein kiehtovinta on kepulaisten touhu. Puolueella on nimittäin ehdokas, jota kukaan heistä ei halua ehdokkaaksi, Paavo Väyrynen. Ja jottei homma menisi liian helpoksi, ko. puolueesta kukaan muu ei tunnu haluavan ehdokkaaksi.

Toinen toisensa perään on kieltäytynyt, jopa pääministerinä pahasti ryvettynyt Anneli Jäätteenmäkikin olisi ollut kepulaisille mieluisampi vaihtoehto on Väyrynen. Olli Rehn skippasi eurotaakkansa takia ja puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi kieltäytyi uhrautumasta puolueensa eteen, kun huomasi jo eduskuntavaaleissa, että pelkällä imagokampanjalla ei voittoa vaaleissa tahkota.

En tiedä, mitä Paavo on omiensa keskuudessa tehnyt, kun on niin epäsuosittu, Paavohan on ollut vain Paavo. Samanlainen kuin aina. Ilmeisesti puolueen uusi polvi ei vain siedä Paavon temppuilua, mihin kansa on tottunut ja tuntee nyt jopa sympatiaa Väyrystä kohtaan tämän kaltoinkohtelusta omassa puolueessaan.



Paavolta itseltään ei nytkään itseluottamusta puutu. Paavo on tullut voittamaan. Saa nähdä, suostuuko kepu vain vihkimään hänet presidenttiehdokkaaksi, vaikka Paavo on ainoa ehdokas. Osoittaisi isolta puolueelta vain aika jännää suhtautumista, jos menevät suoraan Sauli Niinistön taakse, ennemmin kuin asettavat oman ehdokkaan.

Mutta jos Paavon ristiriitaisen persoonan sulkee pois, niin ihmettelen, ettei kepu häntä aliarvioi jatkuvasti. Miehellä on pitkä, joskin ristiriitainen ura takanaan.

Mitä saavutuksia loppujen lopuksi niillä ehdokkailla on ollut, joita kepulaiset ovat anelleet ehdokkaiksi? Jos verrataan Paavoon. Eipä tuo kepun nuori polvikaan ole kepulle vaalivoittoa tuonut, jos kohta Paavokin tipahti eduskunnasta valittuaan väärän vaalipiirin.

-----------

Joka kerta kun uudet ministerit aloittavat, kaivetaan loppuun kalutut asiat esiin ja haetaan julkisuutta, ennen kuin ikävät säästöt vievät mahdollisuudet positiivisiin irtiottoihin. Tällä kertaa on kaivettu esiin keskioluen laimentaminen ja seksin oston kieltäminen. Kummatkaan eivät muuttaisi todellisuutta mihinkään. Kyllä ihminen humalansa hankkii, vaikka keskari olisi laimeampaa. Juo sitä keskaria sitten taas enemmän. Seksin osto tai edes myynti ei kieltämällä mihinkään katoa. Aina on niitä, jotka ostavat ja niitä, jotka myyvät. Se on sitten eri keskustelun aihe, miksi näin on. Tosiasia on, että seksiä myyvät naiset vain ovat sitä onnettomammassa asemassa, mitä laittomammaksi homma muuttuu.

----------------

Sitten vielä nää takuus/vakuustouhut Kreikan suhteen. Ymmärtääkö kukaan enää mistä on kyse?