Vappuna 2007

Jaahas, nyt sitä on taas yhdet vaput vietetty. Kivaa oli kaverin ja tämän avovaimon luona Kartanonkoskella. Olen aina parhaimmillani pienessä porukassa juhliessa. Varsinkin silloin kun kaikki tuntevat toisensa hyvin. Silloin sitä voi puhua hölmöjäkin rauhassa ilman, että kukaan loukkaantuu. Oma huumorini saattaa olla joskus sen tyyppistä, ettei sitä kaikki ymmärrä, jos eivät tunne minua paremmin.

Nykyisin olen oppinut myös rentoutumaan paremmin ja alkoholi tekee mökötyksen/itsesäälin/kiukuttelun sijasta iloiseksi useimmiten. Vanhemmiten minusta on kuoriutunut supliikkimiestäkin, joka ei aina ota kaikkea liian tosissaan, vaikka välillä innostunkin saarnaamaan liikaa. Onnistun olemaan joskus jopa huomion keskipisteenä.

Vähän olo on silti väsynyt, kun viikonloppunakin tuli univelkaa. Enää sitä ei palaudu vesilasillisella niin kuin hädin tuskin parikymppisenä kollina. Taidan painua pehkuihin tänään aikaisin, että jaksaa taas palvella huomenna yleisöä :) Ja ensi viikonlopun olla ihan kotosalla...vaikka ei noissa baareissa tule muutenkaan enää alvariinsa juostua.

Olen muutenkin iloinen vapun tapahtumista. Minulta nimittäin kysyttiin Alkossa kuohuviiniostoksilla papereita. Punastuin hieman ensin häpeästä, kun ajattelin, että nyt ne ihmiset ajattelee, "jaahas, taas ne alaikäiset yrittää". Sitten ilostuin ikihyviksi, papereiden kysyminen, jos mikä hivelee kolmekymmentä täyttävän ihmisen itsetuntoa. Olen siis babyface, jee... tai sitten myyjätyttö halusi tietää vain nimeni. No joo, anteeksi, kevättä se on minunkin rinnassani :) Eipä Alkosta alaikäiset muuten viinaa saa, jos niitä eivät meinaa saada kolmekymppisetkään.

Mikähän siinä muuten on, kun juhlapyhät tuntuvat menettävän sinällään merkityksensä? En tiedä, onko muillakin ihmisillä sama juttu kun minulla niiden kanssa. Juhlapyhät ovat lähinnä vaan vapaapäiviä, oli kyseessä sitten joulu tai juhannus. Tärkeintä minusta on juhlapäivinä, että on kerrankin aikaa viettää aikaa kunnolla ystävien ja perheen parissa.