Kirja-arvio: Neil Hardwick - Poistetut kohtaukset: Kuolemaa odottaessa

 

Neil Hardwickin kynästä on lähtenyt lukuisia huumorisarjoja, mutta hänen muistelmissaan Poistetut kohtaukset ilo vain piipahtelee. 

Kirja on surumielinen, ellei synkkä englantilaisen hiilikaivoskaupungin älykkölapsesta Suomeen superjulkkikseksi ja sitten unohdukseen. 

Ei se muutenkaan ole mikään tavallinen elämäkerta tai muistelma.  Se on kaunokirjallinen teos lapsuuden ja avioliiton traumoista yhdistettynä tuskaan työkyvyttömyydestä tai siitä, ettei töitä enää tarjota. 

Hardwick on kutonut teoksen jännällä tavalla sen ympärille, kuinka hän makaa maassa palvelutalon ulkopuolella ja odottaa kuolemaa. Siinä sitä sitten on aikaa miettiä.

Hardwick on suvereeni kyllä pitämään otteessaan kirjassa, joka paljolti on tajunnanvirtaa vaikkakin tiettyihin teemoihin, kun feministivaimon härskiin uskottomuuteen, hirviömäiseen äitiin ja kilttiin isään palataan yhä uudelleen.

Sitä namedroppailua on kirjassa yllättävän vähän ottaen huomioon, että Hardwick tuntee valtavan määrän ihmisiä. Useimpien kohdalla valitettavasti Hardwickin joutuu toteamaan, ettei ole valitettavasti enää keskuudessamme.

Kirjaa lukiessa tulee mieleen useamman kuin kerran, miten hän kesti kaameaa avioliittoaan. Ei hän itsekään osaa sanoa. Eikä hän kestänytkään. Lapsuudelleen taas meistä ei kukaan mitään voi. Ajatuksia herättävä ja jopa koskettava muistelmateos.