Runoja eristyksestä osa 3

Yö on minun
Yö on minun
niinä unettomina
yksinäisinä öinä
jolloin en uskalla nukkua
Ne ihmiset jotka ovat poissa
palaavat silloin elämääni

----------------------------------
Nainen irtosilmäripsillä
Jälleen kuoli joku,
jota ei kohta muisteta.
Irtosilmiripsineen hän halusi missiksi.
Kävi poliitikon kanssa risteilyllä.
Hetken oli lehdessä.
Muuta ei tarvitse enää kertoa.
Juhli Helsingin yössä.
Kunnes ketään ei kiinnostanut.
Nyt hän on kuollut.
Jossain lähiössä.

---------------------------------
Muistelmia yläasteelta
Hikipepe oli vahtimestari koulussani.
Hän kulki aina kainalot märkinä.
Siitä sai nimensä.
Otteli koulun vessassa.
Sai aina turpaansa.
Putosi polvilleen.
Niin tapahtuu kun kerjää turpaansa.
Koulun täytyi olla
vielä hirvittävämpi paikka opettajille
kuin se oli oppilaille.
Pahankuriset, väkivaltaiset oppilaat
kiusasivat kaikea heikompaa.
Vain yhdellä opettajalla oli pesäpallomaila.
Se ei ollut Hikipepellä.
Mitäköhän heille kuuluu nyt?

--------------------------------------
Köyhän evankeliumi 2020
Bling. Bling.
Michael Kors.
Koronkiskurit ja vouti.
Joillekin köyhyys on kauheutta.
Minä kuljen mielummin ryysyissä.
Hajoavat sitten kun hajoavat.
Aivan kuten minäkin.
Huomenna saattaa tulla rahaa.

Kommentit

Suositut tekstit