Kirja-arvostelu: Anja Snellman - Ivana B.
Anja Kauranen, anteeksi Snellman on kirjoittanut ihan menevän, helppolukuisen ja yksinkertaisen kirjeiden muotoon kirjoitetun romaanin Ivana B. Kymmenisen vuotta vanha kirja on ollut aikaansa edellä. Löysin sen kirjaston poistohyllystä, ironista kyllä. Kerronpa miksi.
Jo reissussa nuhjaantunut, tylsä ja väritön keski-ikäinen kirjailija tilittää mahdolliselle terapeutilleen häntä solvaavasta ja piinaavasta "uuden aallon" kirjailijahalukkaasta Ivana B:stä. Ivana edustaa uutta näyttävää, äänekästä ja mediaseksikästä sukupolvea, jolle kaikki on kaupan ja kaikkea kaupataan.
Nykymaailmasta tulee heti montakin Ivana B:tä mieleen. Glamourfeministejä, jotka käyttävät kuitenkin seksiä surutta hyväkseen saadakseen mitä haluavat, hinnalla millä hyvänsä. Joskushan tehtiin muuten kysely, jossa nuoret ilmoittivat suosikkiammatikseen julkkiksen.
Nyt elämme Ivana B:n aikaa toisin kuin ehkä kymmenen vuotta sitten, kun some oli alkutekijöissään, OnlyFanseista puhumattakaan. Nyt täytyy olla edustava, omata aikaan sopivat mielipiteet, mutta kuitenkin olla lähes groteskin otsikoita herättävä.
Ja kun katsoo isojen kustantamojen kirjailijalistoja, niin sieltä saa kyllä etsimällä etsiä nuhjuista, introverttiä kirjailijaa. Nythän esimerkiksi Wsoy suorastaan haalii somevaikuttajia listoilleen. Kirja julkaistaan, oli sanottavaa tai ei.
Kirjojen elinkaari kun on lyhyt, vaikka olisi nimeäkin. Muistelmakirjat iltapäivälehdet ryöstökalastavat jo heti niiden ilmestyttyä. Kuka lukisi kirjaa, ellei sitä voi edes kuunnella?
Snellman puolustaa kirjassaan kirjailijan oikeutta olla ei-myyvä ja ei-huomiohuora. Tosin sääli on, jos tulevaisuudessa kustannetaan vain kirjoja, kun kirjailija on myyvä "pakkaus". Kaikki kun eivät ole ja kaikkia ei edes ymmärrä oma aika.
Kommentit
Lähetä kommentti