Kauniit ja koreat
Siinä missä ihmiskuntaa on hallinnut menestymisen pakko, on ihmiskuntaa hallinnut myös kauneuden palvonta. Kauneusihanteet vain muuttuvat. Joskus ovat pulskat olleet kauniita ja sitten taas langan laihat.
Kauneus tekee kipeääkin, ainakin entisajan Kiinassa, missä naisten jalat typistettiin. Nyt naiset leikkauttavat itseään Kiinassa kirurgisesti jopa pidentääkseen jalkojaan, että näyttäisivät pidemmiltä ja länsimaalaisemmilta. Länsimäinen kauneusihanne on edennyt Aasiaakin, säilyttäen ainakin naisilla yhtä kivuliaan perinnön. Tosin tuskin 1800-luvun korsetitkaan käyttäjille mukavia olivat.
Jokainen pitää kauniiden ihmisten katselusta, sitä lienee turha kiistää. Hauskaa miten sanotaan "onpas se hyvännäkönen", ihan kuin kauneudella ja hyvyydellä välttämättä olisi tekemistä toistensa kanssa. Harvoin vain kukaan on kiinnostunut rumien ihmisten sisäisestä kauneudesta, eivätkä rumatkaan välttämättä aina kauniita sisäisesti ole sen enempää kuin kauniitkaan.
Nykyajan laihuuden ihannointi on sinänsä ihmeellistä, kun ihmiset ovat pulskemmassa kunnossa kuin koskaan. Eikö kannattaisi vaihtaa jo 1600-luvun pulskemman ihmisen kauneusihanteeseen, kun se on lähempänä todellisuutta? Sitä paitsi itsehän sitä jokainen kilonsa kantaa.
Ennen kauneusihanteet koskivat naisia, mutta nyt myös meitä miehiä arvioidaan samoin kriteerein. En tiedä mistä naiset yökerhon vessassa puhuvat, mutta tuskin ainakaan miehen kauniista sielusta. Kaljamahalla on taatusti heikommat mahdollisuudet päästä saatille kuin sutjakkaamman.
Onneksi ihmiset pitävät eri asioita kauniina toisessa ihmisessä, vaikka tietyt kauneusihanteet elämäämme ja pariutumista hallitsevatkin. Kai tälläkin asialla on selitys tiedemaailmasta. Valitaanhan eläinmaailmassakin se korein tai vahvin. Itse en naisessa heti ensimmäisenä katso kiloja, varsinkin kun itselläkin on niitä jokunen liikaa. Minusta kauneinta naisessa on monesti hänestä lähtevä ilo. Hymy ja säteily.
Kommentit
Lähetä kommentti