Sitten kun avaruusoliot tulevat
En ole oikein koskaan innostunut tieteis- tai fantasiajutuista, paitsi Star Trekistä. Mutta siinä onkin filosofinen rauhansanoma. Ennakkoluulottomasti kuitenkin katsoin televisiosta dokumentin, joka kertoi oikeiden tiedemiesten suulla, miten maapallon käy, kun avaruusoliot hyökkäävät.
Usassa on kuulemma oikein varauduttu tähän uhkaan valtiovallan toimesta, tietenkin salaisin projektein. Uskokoon ken haluaa. Tuskin he silloin niistä televisiossa kertoisivat.
Dokumentti oli valitettavasti pettymys, avaruusoliot voitettiin lopulta perinteisin sissisodan keinoin. Muutenkin dokumentti oli sotaisa, ikään kuin sota olisi ainoa keino ratkaista yllättävä kohtaaminen. Amerikkalaiset ovat ilmeisesti oppineet seikkailustaan maailman mannuilla, että nokkaan tulee, vaikka olisi kaikki maailman parhaimmat aseet.
Perusasetelma dokumentissa oli tylsä. Miksi oletetaan aina, että avaruusoliot tulevat vihamielisin aikein. Ihmiset ovat valloittaneet toisiltaan (heikommalta kulttuurilta) maita ja tappaneet toisiaan tolkuttomasti, mutta luulisi, että universumimatkailuun kykenevät avaruusoliot olisivat jo ylittäneet tappamisen halun. Heidän olisi todennäköisesti oltava todella älykkäitä.
Se on tietenkin mahdollista, että universumimatkailijat ovat luonnostaan aggressiivia, koska heidänhän olisi luultavasti kerättävä elämisensä aineet matkoilla planeetoilta toisille. Harva luopuu omastaan vapaaehtoisesti universumissakaan, luulisin.
Lisäksi epäilen ihmiskunnan kykyä yhdistyä ulkoisen uhan edessä. Eihän siihen ole pystynyt edes YK. Ihmiset haluavat vetää välistä, se on niiden luonto. He haluavat selvitä itse, eikä pelastaa koko ihmiskuntaa, muutama tyhmänrohkea ehkä. Toisaalta sodat ovat todistaneet, että hajainenkin yhteiskunta löytää yhteisen sävelen.
Mutta mikä sieltä avaruudesta ihmiskuntaa uhkaisi? Todennäköisimmin jokin jättilohkare, joka tekee pääosasta ihmiskuntaa selvää. Silloin toteutuisi niin monen filosofin ja ajattelijan toive. Meistä todellakin säilyisi hengissä vain se parempi aines.
Mutta jos sieltä tulee jokin elävä olento, tyytyisikö se vain tarkkailemaan sekoiluamme, nappaisi muutaman tutkimuskappaleen ja suihkisi sitten tiehensä. Niinhän ne jotkut väittävät, että ovat useammallakin keikalla olleet ufoissa.
Yhteistä kieltä ei olisi, emmehän me ymmärrä eläimiäkään, miksi hekään meitä. Töllistelisimme toisiamme. Sitten alkaisi hieno ystävyys tai kaiken loppu.
Usassa on kuulemma oikein varauduttu tähän uhkaan valtiovallan toimesta, tietenkin salaisin projektein. Uskokoon ken haluaa. Tuskin he silloin niistä televisiossa kertoisivat.
Dokumentti oli valitettavasti pettymys, avaruusoliot voitettiin lopulta perinteisin sissisodan keinoin. Muutenkin dokumentti oli sotaisa, ikään kuin sota olisi ainoa keino ratkaista yllättävä kohtaaminen. Amerikkalaiset ovat ilmeisesti oppineet seikkailustaan maailman mannuilla, että nokkaan tulee, vaikka olisi kaikki maailman parhaimmat aseet.
Perusasetelma dokumentissa oli tylsä. Miksi oletetaan aina, että avaruusoliot tulevat vihamielisin aikein. Ihmiset ovat valloittaneet toisiltaan (heikommalta kulttuurilta) maita ja tappaneet toisiaan tolkuttomasti, mutta luulisi, että universumimatkailuun kykenevät avaruusoliot olisivat jo ylittäneet tappamisen halun. Heidän olisi todennäköisesti oltava todella älykkäitä.
Se on tietenkin mahdollista, että universumimatkailijat ovat luonnostaan aggressiivia, koska heidänhän olisi luultavasti kerättävä elämisensä aineet matkoilla planeetoilta toisille. Harva luopuu omastaan vapaaehtoisesti universumissakaan, luulisin.
Lisäksi epäilen ihmiskunnan kykyä yhdistyä ulkoisen uhan edessä. Eihän siihen ole pystynyt edes YK. Ihmiset haluavat vetää välistä, se on niiden luonto. He haluavat selvitä itse, eikä pelastaa koko ihmiskuntaa, muutama tyhmänrohkea ehkä. Toisaalta sodat ovat todistaneet, että hajainenkin yhteiskunta löytää yhteisen sävelen.
Mutta mikä sieltä avaruudesta ihmiskuntaa uhkaisi? Todennäköisimmin jokin jättilohkare, joka tekee pääosasta ihmiskuntaa selvää. Silloin toteutuisi niin monen filosofin ja ajattelijan toive. Meistä todellakin säilyisi hengissä vain se parempi aines.
Mutta jos sieltä tulee jokin elävä olento, tyytyisikö se vain tarkkailemaan sekoiluamme, nappaisi muutaman tutkimuskappaleen ja suihkisi sitten tiehensä. Niinhän ne jotkut väittävät, että ovat useammallakin keikalla olleet ufoissa.
Yhteistä kieltä ei olisi, emmehän me ymmärrä eläimiäkään, miksi hekään meitä. Töllistelisimme toisiamme. Sitten alkaisi hieno ystävyys tai kaiken loppu.
Kommentit
Lähetä kommentti