Ufot on uskon asia

Kävin haastattelemassa erästä miestä, joka on perehtynyt ufoihin ja avaruusolioihin ja uskoo olevansa toiselta planeetalta. Olihan siinä tietenkin kuuntelemista. Itse kun kuulun siihen enemmistöön, joka ei usko ennen kuin näkee. Mutta toisen uskoakin täytyy kunnioittaa.

Pakkohan universumissa ja maailmankaikkeudessa on olla muutakin elämää. Ehkä elämää joskus löytyy muualta tai elämä löytää meidät.

Maapallon historiaa kun vain lukee, niin kohtaamiset ovat harvoin olleet toisen osapuolen kannalta tyydyttäviä. Toivotaan vain kun avaruusolioita kohdataan, niin eivät ole meitä kehittyneempiä. Toisaalta me ihmiset olisimme kai ansainneet orjuuttajamme.

Sinänsä minulle tuli mieleen haastatellessa, että uskolla ufoihin ja avaruusolioihin on paljon samaa kuin uskolla eri uskontojen jumaliin. Odotetaan, että jokin sellainen ilmestyisi, joka pelastaisi meidät ihmiset kurjuudestamme, väkivallastamme ja muistakin vajaavaisuuksistamme.

Ei sellaista vain tule. 

Tällä hetkellä ufot eivät ole in niin kuin 90-luvulla, jolloin Juhan af Grann ja kumppanit olivat televisiossa harva se päivä. Sarjojakin riitti, kuten X-files. Netti on turruttanut uteliaisuudenhalumme ja mysteereihin on vaikeampi uskoa.

Tietoa on niin perkeleesti joka puolella, eikä kukaan jaksa perehtyä ufoihin, kun todisteita niiden olemassaolostakaan ei ole. Harva tutustuu sen enempää jumaliinkaan. On aina vain vaikeampaa omistaa itseään millekään uskolle.

Kommentit

Suositut tekstit