Kuka minä olen ja muita ajatuksia elämästäni

Oletteko koskaan pohtineet, tiedättekö, keitä oikeasti olette?

Vai elättekö vain päivästä toiseen sen enempää omaa minuutta ajattelematta. Kaikki ihmiset tiedostavat kyllä itsensä ja olemassaolonsa, mutta tietävätkö, keitä he oikeasti ovat?

Minä olen ajatellut, etten tiedä kuka olen. Olen eräänlainen oman elämäni satuhahmo. Olen teeskentelijä ja äärimmäisen rehellinen ihminen. Mutta kuka olen. Sitä minä en tiedä.

En tiedä, olenko koskaan etsinyt itseäni. Olisi pitänyt. Ehkä silloin elämä tuntuisi paljon enemmältä. En hae kuitenkaan pakoa mihinkään ideologiaan tai uskontoon. En pystyisi sitoutumaan tietynlaiseen ajatteluun.

Olenko sitten koskaan yrittänyt selvittää kuka olen vai yrittänyt vain vältellä totuutta? Onko elämässä mahdollista tulla eteen sellaista valon hetkeä, että kaikki selviää. Miksi olen täällä, miksi olen sellainen kun olen?

Mikä on saanut minut tekemään sellaiset valinnat kuin olen tehnyt? Vai oliko kaiken tarkoitus mennäkin niin? Miksi en ole muuttunut, jos olen halunnut muuttua? Olenko oman itseni vanki? Ovatko kaikki muutkin oman itsensä vankeja?

Olenko tyytyväinen itseeni kun kuolen? Olisiko pitänyt pystyä antamaan enemmän? Voiko omaan itseensä olla koskaan tyytyväinen? Minulla on paljon enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

Olenko saanut aikaiseksi sen elämässäni, minkä olen halunnut. En. Onko minulle annettu siihen aina mahdollisuuksia? Ei. Olenko saanut muilta sen minkä olen halunnut? En. Pitäisikö saada? Ei.

Ajatukset kiertävät kehää silloin kuin ajattelee itseään. Parempi olisi olla ajattelematta. Mutta kun on sellainen, ettei vain osaa olla ajattelematta. Minusta oman itsensä pohdiskelu ei ole itsekkyyttä. Se on, jos ei edes yritä ottaa selville kuka on.