Luettua: Kari Palin: Sörkka -Kuritushuoneen päiväkirja: Aikamatka vankilaan 50 vuotta sitten

Kari Palin on kirjoittanut kokemuksistaan Sörkan vankilassa vuonna 1972 kirjan. Se on päiväkirjamuotoinen ja kirjailijan alter egona toimii Ben-niminen vanki.

Jos etsii raakaa vankilaväkivaltaa, tästä kirjasta sitä ei löydä. Kirja on analyyttinen kuvaus vangin elämästä 50 vuotta sitten. Tuolloin vankeinhoito oli käännekohdassaan. Vangit pääsivät ensimmäistä kertaa lomille ja psykologiapuakin löytyy. Pelkästä kurittamisesta haluttiin eroon ja kuntouttaakin vankia.

Psykologilla onkin tärkeä osa kirjassa kuin Sopranos-sarjassa konsanaan, kun Ben päättää päästä eroon vankilakierteestään. Siinä avainasemassa on päihteiden käytön lopettaminen, jossa Ben epäili epäonnistuvansa. Psykologi antaa Benille keinoja selvittää ajatuksiaan ja kokemuksiaan aivan eri tavalla, mihin aikaisemmin oli ollut mahdollista. Kuten monella muulla vangilla, hänellä ei ollut keinoja käsitellä tunteitaan.

Ben ei ole rivivanki siinä suhteessa, että hän lukee paljon ja seuraa aikaansa. Iso osa kirjassa on hänen kokemuksillaan väkivaltaisesta koulukodista, jonka Ben epäili olevan iso syyllinen vankilakierteeseensä. Ben pohtii myös ankean, rakkaudettoman lapsuutensa vaikutusta. Hän haikailee myös menetetyn Eila-rakkaansa perään. Turhaan.

Vankitoverit ovat oleellinen osa kirjaa. Varsinaisia persoonia. Eräs suunnittelee jatkuvasti pakoa, toinen kirjoittaa kuunnelmaa, yksi on mömmöissä ja yksi vanki pyytää Beniä kirjoittamaan kirjeitä naiselleen, koska ei osaa itse lukea ja kirjoittaa.

Kirjaa elävöittää ajankohtaisten tapahtuminen pohdinta. Samaan vuoteen mahtui surullisen kuuluisat Munchenin olympialaiset, Usan raivokkaat pommitukset Vietnamin sodassa ja monia kuuluisia rikoksia. Kotimaata kuohutti Alko-lakko, joka poisti poliiseiltakin työtehtävät. Ben pohtii muun muassa, että suurimmat konnat taitavat olla vapaalla pommittamassa siviilejä Vietnamissa.

Entiset rikolliset ovat kirjoittaneet kirjoja, mutta vastaavaa analyyttista kirjaa en muista lukeneeni. Hienoa, että nämä päiväkirjat löytyivät vankilatutkijan arkistoista uudelleen, jolle (Ben) Palin oli ne lähettänyt. Itse olisi kiinnostunut lukemaan, miten Ben pärjäsi sitten siviilissä.