Katsottua: Minä olen Andrew Tate: Kohumisogynistin karu tarina

Katselin kohutun naisvihaaja Andrew Tatesta tehdyn dokumentin. Aiemmin en miehestä tiedä muuta kuin otsikot. 

Dokumentti on enimmäkseen Taten osalta koostettu vanhoista nauhoista. Ne on kyllä yllättävän hyvin saatu leikattua tuoreen haastattelumateriaalin sekaan. Tate lienee vankilassakin Romaniassa tällä hetkellä, enkä tiedä, olisiko häntä edes ollut mahdollista haastatella.

Ja kyllä, jonkun tason naisvihaaja tämä mies kyllä on. Dokumentti tietenkin haluaa murskata hänet, mutta onneksi siitä löytyy syitäkin Taten väkivaltaa ja naisten alistamista ihannoivaan maailmankuvaan. 

Hänen isänsä oli varsinainen törkimysdespootti, joka alisti vaimoaan ja kun vaimo lopulta lähti, hylkäsi ukko perheensä. Jostain syystä Tate on ihannoinut ja imenyt käyttäytymismallia silti isästään. 

Mielenstäni tämä woke-aika loi Taten ja vastaavat hahmot. Kun naisopettajat toitottavat jo koulusta lähtien miesten kamaluutta ja hirveyttä, onko ihme, että jotkut pojat ja nuoret miehet sitten luulevat toksisen maskuliinisuuden olevan ratkaisu. 

Teinipojilla, kuten Tatellakaan ei ole kunnon miehen mallia missään. Ei kouluissa, ei kotona, ei missään. Ihmekö tuo, jos teinipojat luulevat rikasta ja naisrikasta elämäänsä toitottavan Taten olevan totta. Surullista. Tosin samanlaista naista alistavaa maailmankuvaa luo jo nettipornokin.

Epäilemättä Tate on ollut väkivaltainen hullu, joka piti ihmeellistä webkamerahaaremia. Jotenkin taas vain syytteet raiskauksista ja pahoinpitelyistä heitettiin puskista, kuten nykyään tapana on. Kukaan ei esittänyt syytteitä kasvoillaan. 

Lopussa sitten tuleekin pitkä litanai Taten ja poliisien väen lausuntoja, koska heitä ei ole saatu dokumenttin mukaan.Muutama Taten ihailija oli uskaltautunut dokkariin jopa kasvoillaan.

Selkesti kyvykkään Taten olisi suonut panevan energiansa johonkin parempaan kuin mitä hän teki. Se kai tekee toisaalta tarinasta mielenkiintoisen. 

Omiensa piirissähän hän on nyt uhri, koska tapahtui niin kuten hän ennustikin. Ensiksi viedään somealustat ja sitten vapaus. Nythän hän on nuorten poikien lisäksi kohta äärioikeiston sankari ellei jo ole.