Telkusta tulee oikeaa nuoruutta

Huomasin tänään tv-maailmasta kun sitä tapani mukaan aamulla selailin. (Kyllä, televisio-ohjelmien kartoittaminen heti aamusta on tärkeitä aamurutiinejani.) Niin, huomasin, että Beverly Hills 90210 -sarjasta alkaa uusintaversio. Se ei yllätä, koska jostain syystä uusia ideoita tuntuu olevan vaikea keksiä, vaikka lähes joka toinen haluaa näyttelijäksi tai kirjailijaksi. Alunperinhän ko. sarja oli Suomessa suomennettu järkyllä tavalla L.A.Beatiksi jälkibresneviläiseen tyyliin. Sarja pyöri koko 90-luvun ja moni ikäiseni varttui sen parissa aikuiseksi.

Myönnän heti suoraan seuranneeni sarjaa aktiivisesti. Vasta viimeisinä vuosina sen taso romahti niin, ettei sitä iljennyt enää katsella. Siitä tuli utopistinen saippua. Tv-maailmassa sarjaa kehuttiin ensimmäiseksi teineille suunnatuksi sarjaksi. Tiedä siitä, mutta tv-tarjonta ei 90-luvun alkuvuosina todellakaan teinejä huikaissut. Uuteen versioon on saatu houkuteltua jopa pari vanhaa Beverly Hillsin tähteäkin. Shannen Doherty ja sitten se Kelly. En muista oikeaa nimeä. Kaikkien näyttelijöiden ura tosin ei ole sarjan jälkeen kulkenut mihinkään, joten eipä ole varaa valita.

Sen verran lapsellinen ja yksinäinen olin 90-luvun alussa, että luulin, että tällaista se normaalien nuorten elämä täytyy olla kuin mitä Beverly Hillsissä oli. Omani oli kaukana siitä, ei ollut hienoja vaatteita eikä edes montaa ystävää. Sehän ei nyt tietenkään pitänyt paikkaansa tuo tuolloinen mietelmäni. Suomessa ehkä kultahammasrannikon nuorilla on samanlaista elämää.

Mutta kyllä sarja käsitteli alkuvaiheessaan ihan kunnolla nuoria koskettavia asioita. Oli ryyppäämistä, sekstailun aloittamista ja muuta ikään kuuluvaa touhua. Tietenkin opettavaisessa mielessä, eikä asioilla mässäilen kuten tänä päivänä.

Olipa sarjassa Donna jopa neitsyt omasta tahdostaan. Tosin taisi se sitten retkahtaa ennen avioliittoa. Brandon oli tuleva kauppakamarilainen ja Dylan se vaarallinen poika tyttöjä hurmaamaan. Lisäksi oli nörtti David, joka tietenkin pääsi nörttiydestä eroon ja hikari Andrea. Lisäksi löytyi easygoing Steve ja vastaava naispuolinen versio Kelly. Tämä pakka eri roolihahmoilla on jokaisessa nuorten sarjassa. En tosin nuorten sarjoja hirveästi ole enää katsellut. Mutta Beverly Hillsiä katseli aikanaan aikuisetkin.

Nuorten sarjoissa on se koominen yksityiskohta, että niiden näyttelijät ovat harvoin aidonikäisiä. Beverly Hillsissä yksityiskohta kävi jo loppuvaiheessa koomiseksi, kun näyttelijät alkoivat lähestyä neljääkymppiä. Miksi eivät tehneet sarjasta päivitettyä versiota, jossa ne olisivat nyt yli neljäkymppisiä ihmisiä avioeroineen ja tyhjine elämineen. Siitä olisi voinut saada klassista tv-viihdettä.

PS. Nuorista puheenollen. Huomasin netistä uutisen, joka kertoi jonkun ruotsalaisen lukiolaistytön elättävän itsensä blogillaan. Ja se kirjoittaa vain omasta elämästään. Itselläni ei taitaisi onnistua itseni elättäminen blogilla, mutta onneksi on jokunen uskollinen lukija, joista heistäkin olen enemmän kuin kiitollinen.

Minulle aiemmin tuntematon kirjailija Timo Hännikäinen ponnahti kerralla kansan tietoisuuteen pamfletillaan seksuaalisesti syrjäytyneistä. Hyvä homma, mutta nuorten naisten velvollisuus palvella ilotaloissa kuulostaa todella luokattomalta ja typerältä. Kirjailija sanoi olleensa ilman neljä vuotta, mutta tuliko mieleen, että kaikki eivät saa koskaan seksiä, vaikka sitä haluaisivatkin. Lisäksi on myös seksinpuutteessa eläviä naisia.

Ihmissuhdemaailma on kyllä yhtä kovaa kilpailua kuten muukin elämä ja nuoret naiset ovat itsestään ja tarjonnasta tietoisia. Haluaisin vaan kyllä uskoa, että kyllä epävarmoille miehillekin kumppani löytyy. Mutta jos ei puhu, niin ei kukaan voi kyllä kiinnostua. Sitäpaitsi on myös naisia, jotka eivät jostain syystä kelpaa miehille. Useimmiten ulkonäöstä johtuen siinä missä hintelät ja lyhyet miehet eivät kiinnosta naisia. Tosin itse en ole mikään adonis, mutta en aivan osattomaksi ole jäänyt. Jos nyt ei ovella tunkuakaan ole ollut.

Noita pamfletteja tulee nykyisin joka oksalta. Mistähän itse keksisi julistuksen?

Lauantaina mennään ainakin ystävänpäiväillalliselle perinteikkääseen helsinkiläiseen ravintolaan. Minusta taitaa kohta tulla ravintolasnobi. No, ei nyt sentään...