PMMP Tavastialla 27.8.2009

PMMP tuli, näki ja voitti konsertissaan eilen Tavastialla. Tai tuskin heidän tarvitsi ketään enää voittaa, sillä konserttivieraat olivat jo valmiiksi heille voitettuja. Lavan edusta täyttyi heti kun salin ovet aukesivat. Konsertti oli loppuunmyyty ja Tavastia pullisteli väkeä.

Bändi on myös minun suosikkini kotimaisista bändeistä, muutenhan olen tietenkin 70-luku miehiä.

PMMP taitaa olla tämän hetken suosituimpia kotimaisia bändejä ellei jopa suosituin. Veikkaisin, että syitä suosioon ovat bändin omanlainen soundi, tarttuvat melodiat ja myös massasta erottuvat sanoitukset, jotka ovat runollisia, mutta eivät tekotaiteellisia. Lisäksi PMMP:n naiset ovat täysverisiä rockmimmejä, mutta silti herkkiä.

Itse pidän bändin hitaammista kappaleista, mutta niitä keikalla viljeltiin naftisti. En tiedä, olisiko bändi halunnut rock-klubi keikallaan soittaa biisejään rokahtavammasta päästä. Kaikkia biisejä en tunnistanut (häpeäkseni), joten mukana taisi olla paljon uuden levyn biisejä, jota en ole vielä kuunnellut. Mutta kesän soitetuin biisi Lautturi tuli heti muistaakseni keikan toisena biisinä. Mutta Pikkuveli ja Henkilökohtaisesti jäivät kuulematta, joita odotin eniten.

Vähän keikalla tuli ehkä keskiluokkainen ja vanha olo, kun valtaosa faneista oli kuitenkin tuskin kaksikymppisiä, tosin itseäni vanhempiakin löytyi. Vähän vaikea vain enää kuvitella itseään rocktähtikloonina. Mutta kun keikka alkoi, tälläiset turhat asiat lakkasivat häiritsemästä.

Keskiluokkaisuus tosin varisi muiltakin, sillä Paula ja Mira ovat keikkaolosuhteissa varsin räväköitä suustaan. Edes vanhat karjut eivät taida kiroilla yhtä paljon. Paula taisi vitsaillakin, ettei välispiikeissä oikein imettämisestäkään voi puhua.

Tavastia on keikkapaikkana perinteikäs ja se huokuu seinistä. Ehkä samalla sitä tunsi todistavansa erään bändin historian huippuhetkeä tai -aikaa.

Minulle on muuten kehittynyt joku aisti, jolla löydän täpötäysistä saleista ja areenoista hyvät paikat. Nytkin Tavastian parvelta näki keikan loistavasti. Löysin myös, tai ostin, PMMP:n Pariterapiaa-levyn nimmareilla.

PMMP on saavuttanut milteinpä Suomen tasolla kaiken. Keikalla kuullusta Rusketusraidat -biisistä vasta muisti, että uransa alussa bändiä pidettiin hömppäbändinä. Nythän bändi elää jo leiriluotolaulukirja-aikaa. Koskapa osan biiseistä kansa osaa jo ulkoa.

Kuvia keikalta löydätte kuvasivuiltani. Nyt maltoin jättää epäonnistuneimmat kuvat pois, vaikka kuvien hävittäminen raastaa aina sydäntäni. Minulla huonokin on rakasta.