Vanhan markan kerääjät, metsiemme vähäväkiset

Kuusi vanha markkaa on noin yksi euro kuten tiedämme. Meille työssäkäyville ihmisille tuo euro ei tunnu isolta rahalta, mutta joillekin eurokin on rahaa. Jotkut keräävät elantoaan olemattomilla tuloilla, mutta keräävät kuitenkin. Se on heidän bisneksensä.

Pullonkerääjiin harva kiinnittää huomiota, kun kerjäläiset vievät kaiken huomion. Arkisin tosin he liikkuvatkin aamuvarhaisella. Mutta kesällä ja viikonloppuina heitä pyörii siellä missä ihmisiäkin. Pullon ei tarvitse kauaa olla maassa kun se jo häviää.

Yleensä pullonkerääjät ovat eläkeläisiä tai varttuneempia työttömiä, mutta nyt Hesarin jutun mukaan alalle on tullut aggressiivisia ulkomaalaisia nuoria miehiä, jotka tönivät mummot tieltään. Kuulostaa aika ikävältä, mutta pullojen keruu on yksi raskaimmin kilpailluista aloista. Luulisi että katoavakin, mutta ilmeisesti ihmiset vaan jaksavat viskoa tölkkejä ja pulloja pitkin poikin.

Jos pullojen keru kiehtoo harvaa suomalaista, ei kiehdo marjanpoimintakaan. Mansikkatiloilla ei suomalaiset ole viihtyneet aikoihin. Joku nuori käy kääntymässä, mutta ei taantumassa kiehdo marjanpoiminta metsistäkään suomalaisia. Homman hoitavat venäläiset ja ukrainalaiset.

Kuulostaa uskomattomalta, että jopa Thaimaasta asti tuodaan metsiimme poimijoita. Moni on ehdottanut, että miksei ne työttömät mene sinne metsään poimimaan marjoja. No, ehkäpä siksi, että harva pitkäaikaistyötön on todellisuudessa työkunnossa.

Mutta kaikenlaista muutakin keräilijäkansaa piisaa, olemmehan me ihmiset alunperin keräilijä-metsästäjiä. Tupakantumppien poimijoitakin olen nähnyt sekä roskisdyykkareita, sehän se taitaa olla jo taiteenlajikin.

PS. Kun nyt lomat on pidetty, niin silmään iskee jälleen kerran ne samat jutut lehdistä. Aina käydään A-klinikoilla toteamassa, että nyt on jäänyt lomalaisilla putki päälle. Seuraavan kerran siellä käydäänkin sitten seuraavana kesänä, muutenhan siellä ei ole riittävästi kunnollisia työtätekeviä. Samoin on kesän jälkeen parisuhde riekaleina ja kilojakin vaikka kuinka lisää. Aaargh, jotain uutta please. Mikä siinä on, että kesälomankin olisi aina päätyttävä mahdollisimman ikävästi.

Lähiaikojen uutiskommentteja: Viime aikoina on vouhkattu euroedustaja Riikka Mannerin äitiyslomasta. Olisi ollut korrektia minusta kertoa raskaudesta ennen vaaleja, ei siinä syrjinnästä ole kyse, vaan siitä tosi-asiasta, että äänestäjät eivät saa ääntään kuuluviin ainakaan puoleen vuoteen. Tieto olisi voinut vaikuttaa heidän valintaansa. Elämme ikävä kyllä sellaisia aikoja, että vastaavassa tilanteessa oleva mies ei kuitenkaan vietä puolta vuotta pois työelämästä. Sinänsähän raskaaksi tuloa ei pysty aina määrittämään siksi sopivammaksi. Muutenhan meille ei syntyisi sitä vähääkään vauvoja.

Kimi Räikkösen uusi takatukka on myös herättänyt hämmennystä. Kimille se sopii, mutta ei ikävä kyllä oikein monelle muulle. Uusi takatukkabuumi on kuitenkin ovella. Eläköön 80-luku!

Kuluttaja-asiaa: Onko teille muuten kukaan soittanut operaattorilta, eikä ole kehottanut vaihtamaan liittymää? Minulle tällainen ihme kävi Soneran kanssa. Kysyivät, että olenko ollut tyytyväinen ja pääsin oikein kulta-asiakkaaksi.

Olen aiemminkin tunnustanut olevani suuri PMMP-fani. Varasinkin liput Tavastian keikalle. Tätä Lautturia ei kyllästy koskaan kuuntelemaan.

Sitten kurkistus sänkykamariini pikkujulkkisten malliin. Ryhdyin taisteluun unihäiriöitä vastaan oikein kunnon asein. Hommasin pullean jenkkisängyn. Tuntuu, että sänkyyn melkein hukkuu.