En osallistu Linnan juhliin

Vuodesta toiseen suurena mielenkiinnon aiheena on, kuka osallistuu Linnan juhliin ja kenelle kutsua Linnaan ei tullut. Ja kuinka epäkunnioittavaa on jäädä pois juhlista. Ikäänkuin ohareiden teko juhlista olisi normaalielämässäkään poikkeuksellista.

Minä kerron jo nyt, etten osallistu Linnan juhliin, enkä tule koskaan osallistumaankaan, mikäli kutsu jonkin ihmeen kautta tulisi. Ei, syynä ei ole se, että Jani Toivola tanssii poikaystävänsä kanssa, ja kuka tahansa saa tulla sinne minun puolestani missä tahansa koltussa. Teuvo Hakkaraisen sanoin totean, että mitäs minä siellä herrojen kanssa tekisin.

On hämmästyttävää, miten turhanpäiväiseksi alunperin arvokas juhla on muuttunut. Se johtuu tietysti siitä, että ne "arvokkaat" ihmisetkin ovat muuttuneet turhanpäiväisemmiksi.

Ei sinne yksikään julkkisnainen mene sen takia, että haluaisi kunnioittaa itsenäisyyttä. Heille - ainakin valtaosalle - on tärkeintä saada mahdollisimman monta kuvaa itsestään seurapiiripalstalle Linnan kaunottarena tai vähintäänkin kohuvieraana jostain muusta syystä.

Sitä en tiedä, mitä miehet sieltä hakevat. Varmaankin patsastelutilaa myös seurapiiripalstalla merkittävänä miehenä tai vähintäänkin sitä kuuluisaa Linnan boolia.

Joku viestintäneuvos, en muista nimeä, kritisoi Linnan juhlia turhanpäiväisyydestä. Tanssilattia tyhjenee kuulemma salamana, kun tv-kamerat häviävät. Sitä se julkisuus teettää ja ennenkaikkea televisiointi. Jos koko Linnan juhlien televisiointi on lähes pelkkää vieraiden kättelyä ja iltapukujen arviointia, niin vieraat käyttäytyvät sen mukaan.

Ikävä on Adolf Ehrnroothia. Häntä sentään haastateltiin vielä sen takia, mitä itsenäisyys oikeasti merkitsee ja mitä sen eteen on uhrattu.

Hömpässä ja viihteessä ei ole pahaa, sillä ihminen ei elä vain järjestä. Mutta kun Linnan juhlat tätä nykyä ovat tosiasiassa hömppäjuhlat, voitaisiin unohtaa höpinät itsenäisyyden kunnioittamisesta.

Maamme itsenäisyyttä kunnioitetaan ihan jossain muualla.