Luettua: Sisko Savonlahti: Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu: Kaupunkilaissinkkujen ihanuus ja kurjuus sekä köyhyys

 

En lue paljon nykykirjallisuutta, mutta ystäväni suositteli luettavaksi Sisko Savonlahden romaania Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu. 

Aluksi kun luin kirjaa, ajattelin, että tämä on sellainen Bridget Jones -kirja, jossa nuori nainen deittailee yms., mutta kyllä tämä teos syvempi oli. Lisäksi kirjan minämuotoiseen päähenkilöön voin samaistua, olenhan itsekin liian vähillä töillä oleva vapaa toimittaja, joka joutuu antaa kavereiden maksaa kahvit kahvilassa. 

Kirjan päähenkilö, ilmeisesti Savonlahti itse, on sympaattinen, mutta ristiriitainen hahmo loppua kohden. Kirja lienee niin sanottu autofiktio-romaani, eli taiteellisin vapauksin perustuu kirjoittajan elämään. Kirja on vakava, mutta samalla hauska. Sellaisen kirjoittaminen ei ole helppoa.

Mutta päähenkilöön taas. Samaan aikaan hän on liian kiltti sipsejä mussuttava tyyppi, mutta sitten myös harrastaa yhden illan juttuja. No. Ehkä jos päähenkilö olisi mies, niin ajateltaisiin eri tavalla. Näinhän se menee. Ja asuu Kalliossa tottakai

Kirjan päähenkilö kuitenkin haluaisi vakituisen miehen, työn ja lapsia, kuten muillakin on. Tai no, en tiedä, kuinka monella on sitten, mutta näin painostetaan. Ja voihan se olla, että naisilla on haave perheestä sitten lopulta. Hän suree ex-poikaystäväänsä ja itseään. Mahtavia ystäviä hänellä ainakin on, koska maksavat köyhälle päähahmolle kaikki ravintolassakin. 

Miehenä on ehkä vähän vaikea päästä kiinni naisten ajatusmaailmaan, mikä ehkä vaikeutti kirjan lukemista. Päälle nelikymppisenä vapaana toimittajana, kun en edes jaksa haaveilla vakituisesta työpaikasta tai vielä vähemmän perheestä. Siihen pystyin samastumaan, että vertaan itseäni muihin, jotka samanikäisenä ovat menestyneet paremmin.

Kirjan kantavin teema on rakkauden kaipuu. Itsekin otan kirjan päähenkilön lailla ihmissuhteet vakavasti ja suhteen loppumista surressa vierähtää helposti vuosikin. Tinder-treffeillä en onneksi ehtinyt käydä kovinkaan monta kertaa. 

Savonlahti on hyvin tavoittanut ajan hengen kaupunkisinkkujen hengessä. Kaikki haluavat turvallisuutta, mutta eksoottisia kokemuksia myös. Päälle 30-vuotiaana vähän kuin lapsia rakkauden leikkipuistossa.

Näkisin tämän kirjan elokuvana. Ehkä sellainen tulee. Lyhyet luvut helpottavat myös nykypäivän hamsterin keskittymiskyvyllä varustetun ihmisen lukemista.