Kirja-arvostelu: Charles Bukowski - Siinä sivussa: Bukowskin ankea alku Los Angelesissa

 

Kuten olen täällä jo varmaan aiemmin todennut, Charles Bukowski oli minun ensimmäinen suosikkikirjailijani. Ensimmäisen kirjan häneltä luin jo 15-vuotiaana, luulisin. Tuolloin en itse tuskin ollut maistanut ensimmäistäkään olutta, tupakasta puhumattakaan. 

Jokin Bukowskin renttutarinoissa kiehtoi.  Eikä se ollut pelkkä ryyppääminen ja naiskentelu. Bukowskin kyynisen syväluotaava tyyli vetosi minuun, sillä itselläni oli samanlainen maailmankuva. Kai on vieläkin. Nyt voisi sanoa jo valitettavasti.

Tällä kertaa käsittelyssäni olevan Siinä sivussa -romaanin olen lukenut aiemmin, mutta kirja tuntuu parantuneen uuden suomennoksen myötä. Ainakaan Bukowskin alter egon Henry Chinaskin karut lapsuus- ja nuoruusmuistelmat eivät ole menettäneet tenhoaan.

Bukowski/Chinaski ei tuntunut alusta alkaeenkaan sopeutuvan mihinkään edes lapsena Amerikan kurjuusvuosina 1930-luvun laman aikana. Eikä hänellä oikein ollut ketään eikä hän halunnut ketään. Kuten Bukowski alituiseen kirjassa toteaa.

Hän halusi vaan olla rauhassa, mutta ei saanut olla. Isä pieksi ja sätti poikaansa kelvottomaksi, koska ei sietänyt omaa köyhyyttään, koulussa hän oli hylkiö, joskin vielä hylkiömmät hakeutuivat hänen luokseen.

Lama-ajan Los Angelesin kuvaus on elävää. Bukowskin tyyliin kaikki liikkuu inhorealismin rajoilla, jossa ei ole heti kättelyssä mitään kaunista. Kauneus onkin hetkittäin Bukowskin sisällä, esimerkiksi niinä hetkinä kun hän löysi kirjallisuuden, muuten kaikki on harmaata, rumaa ja paskaista. Samanlaiset fiilikset minullakin oli varttuessani lama-ajan Suomessa 1990-luvulla.

Tappelu- ja urheilukuvauksiin ehkä taas väsyy kirjan edetessä, kun ne lisääntyvät Chinaskin varttuessa. Tappelukyky tuntui olevan nuoren Bukowskin suuria ylpeydenaiheita. Ja varmasti tuon ajan maailmassa se oli tärkeä selviytymiskeino, jolloin heikkoutta ei vielä pidetty erityisyytenä. 

Oma lukunsa on tietenkin Bukowskin kohdalla seksuaalisuudenkuvaukset. Bukowski katse kiinnittyy lähes kiimaisella tavalla seksikkäisiin opettajiin, oikeastaan kaikkeen naisliikkuvaan. Ironista kyllä noin 20-vuotiaalla Chinaski/Bukowskilla on yhä poikuus tallella kirjan loppuvaiheessa.