Kirja-arvio: Philip Teir - J & B - Kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta
No. Annoin kirjalle mahdollisuuden, sillä Donner on aina kiinnostanut minua samoin kuin monia muita. Suomalaiseksi hän oli hyvin poikkeuksellinen persoona. Nähtäväksi jää, löytävätkö nuoremmat sukupolvet tuon mammutin.
Minun ja kansan tirkistelynhalu tyydyttyy, varsinkin kun Jörn Donnerista on kyse ja Bitten ratkaisu heittää osan Jörkan tuhkista onnistui kohauttamaan kansaa, jota on jo lähes kaikella kohautettu. Kirjassa on toki muitakin herkkupaloja sensaationnälkäisille.
Kirja on kuitenkin lööppien ulkopuolellakin lukemisen arvoinen. Tiesitkö esimerkiksi, että macho-Jörkkä tykkäsi pukeutua naisten alusvaatteisiin ja ei koskaan suostunut käyttämään deodoranttia. No näiden detaljien lisäksi kirjalla on muitakin ansioita.
Mutta perussävyltään kirja on surullinen kuvaus avioliitosta, josta kumpikaan ei osannut lähteä ja jossa Bitte on yhä kiinni selaillen Donnerin jälkeenjääneitä papereita ja soitellen Donnerin lukuisille naisille. Epäselväksi jää miksi he avioituivat, kun mitään suurta rakkautta heidän välillään ei vallinnut ja Donner oli peräti naimisissa edelleen pariskunnan tavatessa.
En sitten tiedä käykö näin kaikille leskille, että puolisosta on vaikea laskea irti. Varsinkin jos puoliso on ollut arvoitus jopa omalle puolisolleen, kuten Donnerin tapauksessa on eittämättä käynyt. On eräänlanen sokki, ettei edes ole tuntenut kumppaniaan, kuten Bitten tapauksessa on käynyt.
Kuten arvata saattaa pariskunnan avioliitto ei ollut onnellisimmasta päästä loppuaan kohden. Ilmeisesti alussa jonkinlaista rakkautta oli, vaikka Donner ilmoittikin suorasukaisesti tarvitsevansa kaksi lasta. Arvoitukseksi jää, miksi Bitte suostui jäämään miehensä varjoon, vaikka oli koulutettu omankin uran omaava nainen. Donnerin aura on tainnut sumentaa.
Intohimo katosi silti jo pariskunnan huomattavan ikäeron takia, kun Jörkkä muuttui vanhaksi ja kiukkuiseksi mieheksi. Donnerin heikonlaiset kyvyt ihmissuhteissa eivät lienneet salaisuus aiemminkaan. Isä hän ei ollut kuin nuorimmaisilleen lukuisista lapsistaan. Naisia hän kuitenkin veti puoleensa omalaatuisella charmillaan ja piti jopa listaa naisista, joita oli nainut.
Kirja on paljolti kirja Jörn Donnerista, vaikka sen piti kuvata avioliittoa. Bitte jää jotenkin taka-alalle, ehkä hän itsekin halusi puhua enemmän Donnerista ja on nyt virallinen jörnölogi leskeyden tuomalla pieteetillä.
Huonoimmasta päästä kirja ei todellakaan ole, jos puhutaan avioliittokuvauksesta. Kirjoittaja on nähnyt vaivaa haastattelemalla myös Bitten ystäviä ja nuorempia lapsia. Herkullisempaa olisi tosin ollut kuulla Donnerin vanhempien lapsien mietteitä Jörkasta. Mutta kaikkea ei voi saada.
Kirjassa mainittu Jörnin 50 vuotta kestänyt salainen rakkaus jäi muuten arvoitukseksi. Ehkä hyvä näin. Kertoihan yksityisyydestään tarkka Donner lähes kaiken muun kirjoillaan julkisuuteen.
Kommentit
Lähetä kommentti