Mikä on soveliasta kirjallisuutta?

Minä kun roikun netissä, niin kaikenlaista tulee vastaan. 

Nyt haukankatseeni iski keskusteluun, jossa ilmeisesti ihan tosissaan keskusteltiin siitä, mikä on soveliasta kirjallisuutta. Kauhistuin.

Osa esimerkiksi ei aina lastensa lukea tiettyjä kirjoja. Tahtoo sanoa, että kokivat jotkut kirjat joko rasistiseksi tai sovinistiseksi. Sehän se nykyään enää vain tietenkin kiinnostaa. Ikäänkuin mitään muita pahoja asioita ei olisi olemassakaan.

Nykypäivänä kirjaroviot ovat käyneet tarpeettomaksi. Ihmiset, tai ainakin ns. tiedostavat ihmiset tekevät sen itse. Jos kirjasta hakemalla hakee jotain epäsoveliasta, niin sitä kyllä löytyy. Osittain pitääkin löytyä. Jos kirja ei herätä minkäänlaisia tunteita, se on epäonnistunut.

Ihmisillä on oikeus lukea mitä haluaa tai olla lukematta, mutta huolestuttavaa on, että tämä kaikki vaikuttaa siihen millaisia kirjoja julkaistaan. On kaikenmaailman sensitiivisyyslukijaa ja ties mitä sensoria kustantamoissa. 

Surullista. Kohta riittää varmaan jo se ei-soveliaaksi, jos on suomalainen mies, joka ei tunnusta julkisesti nykyään kulttuuripiireissä vallalla olevaa ideologiaa. Ellei jo riitäkin.

Elokuva- ja tv-alalla on kuulemma käytössä oikein feministinen dramaturgityökalu, joka määrittää mikä on soveliasta ja mikä ei. En tiedä onko tällaista kirjallisuudessa, mutta sellainen taitaa olla jo niiden ihmisten päässä muutenkin. Siis niiden, joilla on valta päättää mitä julkaistaan ja mitä ei.

Ihmisten pitäisi todella olla huolissaan mihin kirjallisuus ja ylipäätään kulttuuri on menossa. Halutaanko vain kädenlämpöistä ja tietynlaista kirjallisuutta? Joka on uskollisesti kirjoitettu kulloisenkin ideologian mukaan. 

Onneksi on sentään pieniä kustantamoja (jokunen itsenäinenkin vielä) ja omakustanteet. Niihin ei ideologinen vaatimustaso yllä, tosin eivät saa mitään huomiotakaan sitten.

Aina toki kirjoja on sensuroitu tai ainakin osia kirjasta (kuten Tuntematon sotilas), mutta onko näin tietoista ideologista prässiä ollutkaan aiemmin. Taistolaisaikoina ja Suur-Suomi-ajattelun aikana kun sentään julkaistiin soraääniäkin, joskin kai silloinkin pitkin hampain.

Kommentit

Suositut tekstit