Metroaseman muistolle (runo)

ne tuhosivat
vanhan, ruman metroaseman
minusta se oli kaunis
yhtä kaunis kuin rumakin
tuo betonikolossi
ehti sekin aikansa kököttää,
katsella juoppoja,
töihin kiirehtijöitä ja muitakin
nähdä rakkautta, epätoivoa
nyt sen tilalla on suuri kuoppa
joka täyttyy jollain
uusista ihmisistä
tarinoista ja tragedioista
jollain mikä on tätä aikaa
kunnes sekin
tuhotaan aikanaan