Kuoleman puutarha (runo)

Kuoleman puutarha 

odottaa jokaista meitä. 

Sitä ei voi välttää, 

eikä sinne pääsyä pyytää.

Ei kannata kiirehtiä, 

eikä odottaa liian kauan.

Kuoleman puutarhaan

pääsemme ajallaan,

vailla kiirettä, 

seuranneen surun 

unohtuessa hiljaa pois.

 

Jumala, 

jos viet minut, 

lähetä minut taivaaseen, 

helvetissä olen jo ollut. 

Minulla ei ollut 

muuta mahdollisuutta 

kuin olla surullinen.