Kirja-arvio: Rami Mäkinen/Matti Rämö - Oikeusmurha: Kuinka järjestelmä tuhosi Auerin perheen

 

Rikostoimittajien Rami Mäkisen ja Matti Rämön Oikeusmurha - Kuinka järjestelmä tuhosi Auerin perheen todellakin vastaa kysymykseen. Se on lähes piinallisen tarkasti ja järjestelmällisesti kirjoitettu kirja Anneli Aueriin linkittyvästä seksuaalirikosoikeudenkäynnistä.

Pakko myöntää, että aluksi ajattelin, että mitä uutta tästä aiheesta voisi enää löytää. Väsynytkin siihen on. Auer-oikeudenkäynnit ja tutkinta eivät tunnu loppuvan kesken. Aihe on lähes jo kansanperinnettä ja jokaisella on asiasta mielipide.

Tartuin kuitenkin kirjaan. Oikeusjärjestelmä ei ainakaan ole väsynyt, sillä syyttäjä syyttää taas Aueria ja häne silloista miesystäväänsä Jens Kukkaa Auerin lasten hyväksikäytöstä. Väliäkö sillä että lapset itse kertovat nyt valehdelleensa. Syytetyt tietenkin taas haluavat nimensä puhdistettavan.

Kirja paljastaa, että tässä jupakassa mokasivat kaikki viranomaiset, koska kiima saada Auerille ja Kukalle tuomio oli niin kova. Auer kuin vapautui syytteistä miehensä murhasta. Tiedä vaikka tuokin oikeudenkäynti alkaisi taas uudelleen. 

Viranomaiset suojautuivat tehokkaasti salaamalla lähes kaiken. Mediakaan ei mielellään sellaiseen koske, mikä on salattua. Varsinkaan seksuaalirikoksissa. Asiasta ensimmäisenä kriittisesti (viranomaisista) kirjoittanut vapaa toimittaja Mikko Niskasaari heitettiin susille, eikä muuten omiaan tiukasti suojelevat toimittajat korvaansa lotkauttaneet.

Mistään ei ole otettu vastuuta jälkikäteen. Jens Kukka ei ollut omien lapsiensakaan mukaan miellyttävä mies (tuonioita väkivallasta), mutta ei mikään pedofiili. Sitä hän on nyt loppuikänsä. Samoin kuin Auer murhaaja ja pedofiili. Tuomion kumoaminenkaan ei loppujen lopuksi palauta mainetta. 

Suurimmat kärsijät ovat kuitenkin Auerin lapset. Heitä johdateltiin härskisti kasvatusvanhempien (Auerin oma veli ja hänen puolisonsa) ja viranomaisten toimesta ja heiltä vietiin lapsuus. Sitä ei saa koskaan takaisin.

Kirjana tämä yli 400 sivun järkäle sopisi vaikka opetuskäyttöön. Sen tarkkuus tosin käy itseään vastaakin. En pystynyt yksinkertaisesti lukea kaikkea hulluutta saatananpalvonnasta lasten tutkimuksiin.  Niin utopistiselta kaikki vaikutti, mutta kaikki on silti totta.