KIrja-arvostelu: Taras Sevtsenko: Ukraina - valitut runot

 

Taras Sevtsenkoa tuskin tuntee Suomessa kovinkaan moni. En minäkään tuntenut. 

Hän on Ukrainan kansallisrunoilija. Itse en ukrainalaisesta runoudesta ole tiennyt aiemmin juuri mitään tai muustakaan maan kirjallisuudesta. Nyt Sevtsenkon runoja on kuitenkin suomennettu ja uskoisin, että piakkoin muutakin ukrainalaista kirjallisuutta. 

Sevtsenkon runoja on tosin suomennettu aiemminkin, mutta Neuvostoliitossa. Uskoisin, että kansallismielisyyttä niissä runoissa ei valtavasti ole, toisin kuin tässä käännöksessä.

Sevtsenkon valittuihin runoihin on tilanteen huomioon ottaen tietenkin valittu se isänmaallisin kärki. Ja kyllähän hän uhkuu vihaa niin moskoviitteja, tsaaria, kun saksalaisiakin kohtaan. Puolalaisiakaan unohtamatta. Ukrainalla kun on ollut asema muiden valtioiden taistelutantereena. Sellaisenahan se toimii nytkin.

Itse olisin ehkä kaivannutkin monipuolisempaa kattausta Sevtsenkon runousta. Pitkät runot vievät miltei koko kirjan ja monipuolisuus jää tosiaan uupumaan. En tiedä, onko Sevtsenko kirjoittanut runonsa aikoinaan mittaan, mutta tässä suomennoksessa runot eivät ole mitassa ja siten ehkä helpommin luettavissa nykyihmiselle.

Sevtsenkon tausta on kyllä mielenkiintoinen. Hän oli maaorjaksi syntynyt orpopoika, jonka taiteilijaystävät lopulta ostivat vapaaksi. Yllätys ei ole, että Sevtsenkon tsaaria rankasti arvostelevat runot ajoivat hänet sitten uudestaan vaikeuksiin. Sevtsenko ei kuitenkaan silittele ukrainalaistenkaan päätä vaan syyttää heitä oman kansallisuutensa hylkäämisestä. 

Tähän aikaan ja Ukrainan tilanteeseen Sevtsenkon runot osuvat hyvin. Ukrainan kansallistunne on varmasti herännyt aivan uudella tavalla Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen. Eri asia sitten on, mitä suomalainen saa irti voimakkaan kansallismielisistä runoista.

Kommentit

Suositut tekstit