Voi Suomi-parka: Linnan juhlia ja yleistä sekoilua

Nyt on taas juhlat juhlittu. Ainakin Linnan juhlat. Eipä tullut kutsua. 

Toki sinne menisin jos saisin kutsun, mutta enhän minä mitään merkittävää ole tehnyt. Tosin en tiedä mitä siellä sekoilisin, kun en uskaltaisi selvinpäin moiseen ihmispaljouteen mennä. Arka ja ujo kun pohjimmiltaan olen kuten moneet muutkin. 

Ei sillä väliä, kunhan elän vuodesta toiseen. Mutta Linnan juhlat ovat kuin Tanssii tähtien kanssa-ohjelma. Yhtä hyvää julkisuutta ei saa mistään. 

Niin, mutta asetan toivoni kutsuni suhteen Jenni Haukioon, joka sentään ymmärtää runoutta. Lähetänkin hänelle runokirjani. Eihän se Jennin vika ole, että miesmaku ontuu.

Ei sellainen ihminen voi olla kuin hyvä, joka ymmärtää runoutta ja vieläpä vanhempia miehiä. En katsonut edes juhlia. Ne ovat vähän kuin Linkedin. Miksi katsoa ja ihailla toisten menestystä? Sen verran peruskateellinen suomalainen olen. Eikä minua hameet ja mekotkaan kiinnosta, elleivät sitten ole rohkeita. Heh.

Hallituksen superviisikko riitelee taas. Tai yleeensä se menee niin, että muut ovat kepulaisten kimpussa. Suomessa kun halutaan aina lyödä vielä lyötyä lisää. Kaikki siellä ovat omia etujaan ajaneet kepulaisten lisäksi.

Marin on kyllä mestari olemaan jossain muualla kuin Suomessa, kun hallitus riitelee keskenään. Siellä hän ihailua feminismin esitaistelijana sitten maailmalla, kun hallituskaverit saavat kaiken paskan niskaansa riitelyllään kotimaassa. 

Myös taiteilijat ovat riitaista porukkaa hallituksen lisäksi. Nyt he yrittävät kyykyttää itse Kiasmaa tai sen jossain neuvostossa istuvaa Pojua, jonka oikeaa nimeä en edes  yritä kirjoittaa. Hmm. Apurahoilla sitä kai eletään. Mutta on sitä sitä rikkaalla bisnesmiehelläkin nimellä siunattu. Poju. En kyllä haluaisi että minua kutsutaan Pojuksi.

Poju kritisoidaan vaikka mistä pahasta, mutta sen sijaan Turkkia ei enää kun pakkomielle Natoon on mennyt siihen, että poliisit repivät yhden maailman sorretuimman kansan eli kurdien liput käsistä. Noloa ja törkeä. Mutta valtion rahat kelpaavat kyllä taiteilijoillekin aina. Mutta kurdien asia ei kelpaa taiteilijoille. Ainoastaa Lähi-idän ainoa demokratia, Israel.