Auttamattoman vanhanaikainen rakastaja
En tiedä, olen varmaan auttamattoman vanhanaikainen, mutta en ymmärrä rakkauden monia eri muotoja. Minä kun haluaisin rakastaa vain yhtä ihmistä kerrallaan ja vieläpä vastakkaista sukupuolta. Tämäkin kuvio on tosin monta kertaa osoittautunut mahdottomaksi, joten en uskalla ajatella, miten vaikeaa monimutkaisemmissa suhteissa elävien elämä on.
Mutta jotkut osaavat sotkea perusasetelmankin päälaelleen. Kuten tämä Nyt-liitteen juttu polyamoriasta, joka tahtoo sanoa, että ihminen rakastaa montaa ihmistä samaan aikaan. Sillehän ei tietysti voi mitään, jos näin käy, ja moni ihminen saattaa rakastaa toista, ellei kolmattakin, vaikka hänellä olisi kumppani.
En vain jaksa uskoa, että tällainen monen kanssa häärääminen saman katon alla, voi toimia pidemmän päälle. Itselleni ei ainakaan toimisi. Minä en suostuisi ketään jakamaan, vaikka omasta rakkaasta on tietysti aina vaikea luopua, vaikka tämä löytäisi jonkun uuden. Enkä usko, että siihen muutkaan todellisuudessa pystyvät, vaikka tässä jutussa elämäntyylinsä autuutta julistavatkin.
Sitä en tietenkään kiistä, etteikö ihmisillä olisi rakastajia sun muita ja moniavioisuutta sekin on. Mutta näissä tapauksissa uusia ihastuksia ei sentään tuoda kotiin toisen silmien alle. En jaksa uskoa, etteikö tällaisissa moniavioisissa suhteissa ilmenisi lainkaan mustasukkaisuutta, vaikka näin väittävätkin.
Ihmissuhteet ovat menneet tavattoman monimutkaisiksi tänä päivänä. Ennen kun mentiin naimisiin ensimmäisen kivalta tuntuneen tyypin kanssa ja pysyttiin naimisissa. Tai sitten yksinkertaisesti vain naitettiin jollekulle. En sano, olisiko tällainen mikään ihannetila, mutta eipä nykyihmiset ihmissuhteissa yhtään onnellisempia ole. Järjestetyssä avioliitossa ei tarvitsisi ainakaan nöyryyttää itseään loputtomiin hylkäämisten pelossa.
Jos seurustelukin on nykyisin tapailua vailla mitään sitoutumuksia, ei ole mikään ihme, ettei kukaan halua sitoutua ja jos haluaakin, niin ero tulee heti, jos tapaa jonkun uuden kivan tyypin tai alkukiima hälvenee suhteesta. Edellinen suhde lopetetaan siltä istumalta. Perheistäkin kohta valtaosa lienee jo yh-perheitä. Kyllä tämän kaiken täytyy näkyä ihmisten onnellisuudessa ja ennen kaikkea lasten hyvinvoinnissa.
Kaikki eivät edes pysty rakastumaan tasavertaisessa ihmissuhteessa. Tällä viikolla tuli dokumentti seksiroboteista. Dokumentissa amerikkalaismiehet haaveilivat naisrobotista, jonka kanssa harrastaa seksiä ja ihan vakavasti väittivät vielä haluavansa suhteen robotin kanssa. Osa väitti olevansa pettynyt naisiin ja ettei halua satuttaa enää koskaan itseään, kun naissuhteet eivät toimi. Itse kyllä mielummin satutan itseäni koko loppuiän, ennen kuin alan seukkaamaan robotin kanssa.
Jostain hallitsemisen ja vallanhalusta tuossa robottihommassa lienee kyse, mutta nykypäivän maailmassa ketään ihmistä ei voi omistaa ainakaan länsimaissa. Se on vain hyväksyttävä näidenkin miesten.
Kommentit
Lähetä kommentti