Miksi minun pitäisi vihata itseäni?

 

Kohta keskityn taas kirjallisuuteen, mutta pakko avautua joistain asioista. Alan kallistua, ellen jo kallistunutkin sen hokeman puoleen, ettei mitään saa enää sanoa.

Sanoa voi, mutta kannattaa varautua, että saat paskaa niskaasi. Itse kirjoitan suoraan ja kansantajuisesti. Niinpä minua moititaan somessa populistiksi. Mielipiteet pitäisi kuulemma perustella faktoilla. Eikö ihmisillä ole oikeutta enää mielipiteisiin ilman lähdeviitteitä? Varsinkaan jos ei itsekään tarjoilla faktoja.

Hullua kyllä, vaikka olenkin persaukinen ja kaukana patriarkaatista, niin minun pitäisi kuulemma olla hiljaa siksi, että olen etuoikeutettu valkoinen heteromies. Missäköhän se minun katumaasturi sitten luuraa? 

Olen toki etuoikeutettu, koska olen syntynyt suhteellisen vauraaseen maahan, enkä kehitysmaahan. Mutta suomalaisittain olen köyhälistöä. Vaikka siis olen kuulemma etuoikeutettu. Jostain kumman syystä minun pitäisi kai vihata itseäni, koska olen etuoikeutettu, vaikka en ole etuoikeutettu. Setämies silti.

Parempi olisi tietenkin näiden nykypäivän hömpötyksien antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.  Satun vain uskomaan ehdottomaan sananvapauteen, enkä pidä, että sitä rajoitetaan jo sukupuoleni tai ihonvärini mukaan. 

Siinä saavat sitten ihan rauhassa nimitellä setämieheksi, populistiksi ja jossain vaiheessa natsiksikin. Nykyisin kun olet natsi, jos et suostu allekirjoittamaan yltiösateenkaariston kaikkia mielipiteitä varauksetta.

Huolestuttava kehityskulku. Ensimmäistä kertaa demokratian historiassa rajoitetaan sananvapautta. Vieläpä ilman mitään pakkoa. 

Sanna Ukkola muuten itse asiassa kirjoitti asiasta minua huomattavasti paremmin. Kannattaa lukea.

Kommentit

  1. Hyvät kirjoitukset, sekä sinun että Ukkolan. Tottakai jokainen puhuu asioista ensisijasaa omasta näkökulmastaan, siitä viitekehyksestä johon itse kuuluu. Nykyajan ominaisuus (en sano häiriö :)) on se, että marginaalius halutaan näkyväksi joskus keinolla millä hyvänsä. Ymmärrän senkin yksilön näkökulmasta erittäin hyvin. Ongelmana on se, ettei pystytä enää vuorovaikutukseen ilman sormilla osoittelua. Kaikessa nähdään jotain mielensäpahoitussisältöä. Ehkä huvittavinta on ollut paniikki tuotebrändien nimien uudistamisessa, ettei vain kukaan vetäisi kuivahernepussillista nenään.

    Minua kyllä kiinnostaisi tietää, mitkä julkaisemasi jutut ovat provosoineet syyttäviin kommenteihin. En ole itse huomannut ainuttakaan, mistä jonkun pitäisi mielensä pahoittaa. Eikö voida vain nauraa asioille tai pistää toisesta korvasta ulos, jollei miellytä. Ihan eri asia on sitten oikeasti rajan yli menevät juttu jollain toisilla foorumeilla.

    VastaaPoista
  2. Lähinnä Facebookissa. Ironista kyllä, siellä suurin osa tuntee minut oikeassa elämässä. Muilla alustoilla ei ole ongelmia ollut.

    VastaaPoista
  3. Huolestuttavaa kehitystä, yhdyn tuohon. Kaikista pellleimpää on kun vingutaan kulttuurisesta omimisesta ja poistetaan sen varjolla intiaanihahmo lastenorkesterista, kai joku siitäkin tuli onnelliseksi. Ihme tempoilua, demokratiassa on enemmistön mielipide ennen ollut se minkä mukaan mennään, nyt marginaalit komentaa kun poliitikot pelkää some-myrskyä (jonka saa aikaan 10 ihmistä ja sata mesoo, siinä sitä myrskyä),,, ,

    VastaaPoista
  4. Valkoinen perusheteromies saa nykyään samaa syyllistämistä kuin saksalaiset menneiden hirmutekojen takia.

    VastaaPoista
  5. Totta turisette. Eipä tuohon pysty mitään lisäämään.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit