Raju riita äänikirjoista, vaikka kohta kukaan ei edes lue!

Sitten hieman ajankohtaista asiaa. Onhan minulla keskivaikea masennus ja määrittelemätön ahdistus-diagnoosi, joten on kirjoitettava silloin kun irtoaa. Voi sitten mennä taas viikkokin ilman.

Mielenkiintoinen tämä äänikirja-kiista äänikirjakustantamoiden ja kirjailijoiden välillä. Sinänsä ei ole oikein, ettei kirjailija juuri saa mitään kuunnellusta äänikirjasta. Se on omalla tavallaan varastamista ja ei kuitenkaan ole.  Hänen tekstiäänhän se on, jota näyttelijä tulkitsee. 

Mutta kuinka moni kirjailija todellisuudessa elää edes kirjamyynnillä, äänikirjoista saa edes sitä surullisenkuuluisaa tunnettuutta, joka voi poikia lukukeikkoja yms., joista sitten tienaa.

Asia ehkä muuttuu kun joku profiloituu ensimmäisen kerran juurikin äänikirjakirjailijana. Nythän enimmät äänikirjat tehdään paperilla julkaistusta kirjoista, joten jonkinlaisen korvauksen kirjailija on saanut. Ja jonkinlaisen menestyksen kai myös, jos on päässyt äänikirjalle asti.

Kirjamaailma tarvitsisi samanlaisen potkun muutokseen, kun levy-yhtiöt saivat. Nykyään voit menestyä ilman levy-yhtiöitä, jotka toimivat miltei keikkamyyjinä, mutta ilman kustantamoa et voi menestyä. Sinua ei edes pidetä oikeana kirjailijana ilman kustantamoa. Olet ikuinen harrastelija.

Eniten äänikirjoista valittavat juuri ne kirjailijat, jotka ovat kirjailijoiden eliittiä ja saavat kaikenlaisia apurahoja, tunnustuksia ja kai myyntiäkin. 

Kaltaiseni itse kirjansa julkaisemaan pakotettu taas ei saa mitään apurahaa ja äänikirjapalkkioistakin olisi vain onnellinen.

Ja eniten kannattaisi olla huolissaan, että kukaan ei kohta lue paperikirjoja tai edes e-kirjoja, jotka ovat huokeampia. Tässä olisi se todellinen huolenaihe.