Bulgarialainen yökerho (runo)

en ole koskaan ollut 
missään niin täydessä, tunkkaisessa ja ahdistavassa 
paikassa 
kuin bulgarialaisessa yökerhossa 
keskellä vuoria
nenä armottomasta auringosta palaneena
jälkeen likaisen, ankean sofian
ruumis vasten ruumista
hikeä 
patoutunutta seksiä
se oli surullinen reissu kaikin puolin 
jolle pääsin koska olin nuori ja köyhä
ja eu vielä täynnä toivoa yhdentymisestä
minullakin oli toivoa
vaikka sain päälleni pilkkaa sielläkin
kaikki oppivat tuntemaan minut 
mutta minä en ketään 
nuunhän se on että kaikki tuntevat apinan 
mutta apina ei ketään 
mutta ei kuka tahansa kaadu
niin kuin minä
oluttuopin kanssa läikyttämättä pisaraakaan
takaisin tullessa rajalla bordellit
lentokone jossa sai vielä polttaa
ja sodan tuhoamat kirkot
mutta ei niistä sen enempää