Teatteriarvio: Teatteri Koko: Cristal Snow - One Woman Snow 5.11.2025

 Mainos/Lippu saatu Koko-teatterilta. Mielipiteet ovat omiani.

 Cristal Snow, oikealta nimeltään Tapio Huuska on ehtinyt tehdä 50-vuotiaaksi paljon. Hän on todellinen viihteen monitoimimies Suomessa.

Teatteri Kokossa pyörii vielä hetken Cristal Snown tähdittämä One Woman Snow, joka luotaa herran elämäntarinaa sekä kipukohtia. Mikään perinteinen teatteriesitys se ei varsinaisesti ole vaan nimensä mukaisesti showta, jossa on niin huumoria, tragediaa kuin lauluakin. 

Snow esiintyy yleensä televisiossa mitä värikkäimmissä pyrstösulissa, mutta shown aikana korkkareitakaan ei nähdä kuin hetken. Enimmäkseen Snow on pukeutunut väljään valkoiseen t-paitaan ja valkoisen peiton oloisen asusteeseen. Käsiohjelman kuva antoi odottaa vallan muuta. Mutta ehkä katsoja olisi päässytkin liian helpolla perinteisellä dragshowlla.

Itsekin olen muuten kerran ollut dragqueenina ollessani töissä Vantaan kaupungilla. Pikkujouluissa tietenkin. Olin Abban Agnetha ja sain kiitosta esimerkiksi sääristäni. Mutta siihen on tyttöily jäänyt. Niin heikko on miehinen egoni. Cristal Snow puolestaan tuli omaan tietoisuuteeni erinomaisesta Sossuäidit-sarjasta yhdessä NikoLan kanssa Youtubessa. 

Mutta itse esitykseen, kun kerran kutsun sain ja nyt teatterin ruutukäytävän läpi showhun. Itse show on mielestäni ehkä aavistuksen verran ylipitkä mutta huumori tragedioiden väliin piristää. 

Tässä teatterissa olisi saanut nauttia alkoholiakin, mutta olin persaukinen taas. Muutama viinilasi olisi taatusti vapauttanut suurempaan esitysnautintoon. Aika paljon esityksessä puhuttiin englantia, mutta se taitaa olla ajan henki. Sitähän lupaa jo esityksen nimikin. Saapa esityksestä tietää muuten mistä Cristal Snown taiteilijanimi juontaa juurensakin.

Show on tarina unelmista. Snow eli nuoruutensa homofobisessa pikkupitäjässä vaikean äitisuhteen tuodessa lisätuskaa. Silloin 90-luvulla ei erilaisella ollut helppoa saati sitten jos oli naisten vaatteisiin pukeutuva homo. Äitisuhdettä muuten käsitelläänkin esityksessä paljon. Snow tuntuu liikuttuvan aidosti näissä kohtauksissa.

Amerikka oli hänelle unelmien maa ja sinne hän lopulta pääsikin. Ja loi siellä itsensä uudestaan. Lapsuudessa hän jo unelmoi tähteydestä. Kaikkien vaikeuksien kautta. Kokemuksesta tiedän että unelmointi oli lapsena mahtava pakopaikka. 

Eniten yleisössä tuntui muuten herättävän suosionosoituksia yhden videon Fuck Trump -teksti. Niin. Ehkä tätä esitystä eivät Trump-fanit katsoisikaan. Videot sinänsä olivat upeita ja hyvä lisä showhun.

Cristal Snow on luontainen viihdyttäjä ja vaikka esitys meni mukavuusalueeni ulkopuolelle ajoittain on se katsomisen arvoinen esitys. Juuri Snown luonnollisuuden perusteella. Hän kun ei ole esityksessä esittämässä kuin oikeaa itseään. Kaikista niistä monista.