Mihin hävisivät vuodenajat?
Sää on muuten yksi mielenkiintoisimpia juttuja, vaikka sitä kliseisenä keskustelunavaajana pidetäänkin. Varsinkin kun säätä ei voi nykyään enää yhtään ennustaa. Joulukuussa nurmikko viheriöi ja varmaan ensi heinäkuussa sataa jo lunta Nälkävuosien tapaan. Neljä vuoden aikaa alkaa olla muisto vain. Talvi on lähinnä huhtikuuhun jatkuvaa marraskuuta.
Itse olen aina pitänyt sateesta. Tosin viime aikoina tämä rakkauteni on ollut tiukoilla kun sadetta on tullut kesän kuivan kauden edestä. Sateessa on minusta kuitenkin jotain melankolisen runollista. Ja puhdistavaa. Sateen aikana olen kirjoittanut monia teksteistäni.
Yleensähän ainakin tv-meteorologien mielestä ainoastaan helle on suotavaa. Kävisivät kertomassa sen viidettä vuotta kuivuudesta kärsivälle Afrikan maalle. Helle ei muutenkaan ole kivaa fyysistä rasitusta karttavalle kirjoitustyöläiselle.
Suomeenhan ennustetaan tulevaisuudessa keskieurooppalaista ilmastoa. Porot ja muut pohjoisen elävät joutuvat vetäytymään pohjoisemmaksi.
Vaikuttaakohan ilmastonmuutos kansanluonteeseenkin? Tuleeko meistä "pikkusaksalaisia" ja "pikkuranskalaisia". Meillä kun on totuttu kylmän ilmaston ja pimeyden aiheuttavaan luonteen kaksijakoisuuteen. Kesällä juhlitaan juhannuksen valonjuhlaa ja sitten hartaana vietetään hiljaiseloa jouluaattona.
Kommentit
Lähetä kommentti