Nyt riitti tosi-tv

Kun edes minä en jaksa aina kirjoittaa taivaan ja helvetin välisestä taistelusta tai muista ikuisuusaiheista, niin ajattelin tällä kertaa kirjoittaa vähän keveämmistä aiheista. Olen nimittäin vakavissani harkinnut aloittavani tosi-tv-lakon. En aio puoleen vuoteen katsoa enää yhtään b-luokan julkkiksen elämäntarinaa tai muuta soopaa. Jos ei tupakkalakkokaan ole helppoa, niin ei ole helppoa elää ilman tosi-tv:ään. Se kun on niin loistavaa aivojen nollausta. "Perjantaipullokaan" ei aja asiaa yhtä tehokkaasti.

Big Brotherin katsomatta jättäminen tekee jo tosi kipeää. Tosin en tiedä, juotetaanko kolmannella kaudella tyyppejä jo joka päivä, että saataisiin lisää äksöniä. Itse en känniörvellystä jaksaisi katsoa, minusta BB:n parasta antia on juonittelu ja muu ihmisen alhaisten ominaisuuksimpien katselu. Eikä vähempää voisi kiinnostaa harrastetaanko BB-talossa tänä vuonna seksiä vai ei. Tai missä BB-tyypit heiluvat kisan jälkeen. Onkohan muitakin kaltaisiani freud-tyyppisiä BB-katselijoita.

Jotenkin vain liika on liikaa. Tosi-tv:ssä on muuten tosi omituista perhe-elämää, oletteko huomanneet? Aikamiespoika Bam Margera kiusaa vanhempiaan kuin pikkulapsi ja muutenkin lapset ovat enemmän tai vähemmän kuin yläasteen häirikköluokasta karanneita.

Jackass on toisaalta hulluudessaan loistava, siinä on vähän sellaista mykän elokuvan ajan taikaa kaikkien temppujen mestarillisessa suunnittelussa. Moni mykkäsuuruus olisi ollut pojille kateellinen. Ja jos kasvihuoneilmiöstä jotain hyötyä on, niin se hävittää kaikki mahdolliset pikkusaaret jonne voidaan viedä Selviytyjiä.

Edesmenneen Anna Nicole Smithin show oli suorastaan loistava, vaikka jotenkin traaginen sivumaku jäi, kun sekä äiti että poika kuolivat pian shown jälkeen. Tahtomattaan tai aivan tietoisesti Anna Nicole oli aivan loistava komedienne. Anna Nicolen ohjelmasta löytyi myös tv-homojen homo. Eleet olivat jo niin ylivedettyjä, että niiden täytyi olla jo näyttelyä. Tuo Anna Nicolen kampaaja oli myös aivan loistava koomikko.

Haluan säilyttää tosi-tv:stä kivan muiston. Tosi-tv on muuttumassa aina vain älyttömämmäksi. Se on sen merkki, että innostus tosi-tv:en alkaa taittua. Alun vallankumouksellisuudesta on siirrytty helposti rahastettavaan älyttömyyteen.

Muistatteko muuten vielä kun 2000-luvun alussa Suomessa oli näitä pikkukanavia kaapelissa. Moon tv ja muita. Vaikea olisi kuvitella, että nykyisin pornovideoita arvioitaisiin journalistisella otteella tai pelattaisiin räsypokkaa televisiossa. Tai toimittaja örveltäisi kännissä backstagella festareilla. Varmasti sitä kyllä tekevätkin, mutta ei kameran edessä :) Muutama vuosi tuosta kaikesta on, mutta nopeasti kaikki muuttui ja moonteeveet kuihtuivat pois.

Mitähän tosi-tv:n jälkeen sitten keksitään. Keksisipä sitä itse jonkin mahti tv-idean. Sillä eläisi varmaan loppuelämänsä. Harmi kuin voittopotti ja tv-chatit on jo keksitty.

Ai niin, kohta tulee FST:ltä Kissa kuumalla katolla. Yksi amerikkalaisen näytelmäkirjallisuuden ja Hollywoodin kulta-ajan helmiä. Liz Taylor ja Paul Newman vedossa. Monta lauantai-iltaa FST onkin jo pelastanut klassikkoelokuvilla.