Kännykkäostoksilla

Eilen sitten kävin ostamassa seitsemään vuoteen ensimmäisen oman kännykän. Työnantaja kun suhtautui nihkeästi estojen avaamiseen työkännykästä Italian reissuni ajaksi. Ikään kuin nyt sieltäkään soittelisin huvikseni ympäri Suomea.

Mutta kyllä sitä taas sai hävetä itseään kolmikymppisenäkin ihmisenä, miten aika on ajanut ohi. Myyjän kanssa ei oikein meinannut löytyä yhteistä kieltä. Olen tipahtanut auttamattomasti kaikista kännykkätermeistä, kun työkännykkäkään ei viimeistä huutoa ole.

Ai niin, menetitte muuten DNA ja Elisa minut ainakin asiakkaana, koska myymälässänne oli hävyttömän pitkät jonot. Päädyin siis Soneraan pelkästään sen takia, että minun ei tarvinnut jonottaa ikuisuuksia.

Myyjä myös varmaan hämmästeli, miksei ikäiseni ihminen halunnut 3G vai mitä umts-yhteyksiä sitä voisi saadakaan. Minun lisäkseni kai ikäihmiset ja muut ajastaan jääneet toivovat enää vain pelkkää puhelu ja tekstari-palvelua. En oikeasti kaipaa kännykässä mitään muuta. Paitsi kellon, koska en ole omistanut kelloa enää kymmenen vuoteen. Samoin herätyskello on kiva. Itseasiassa ei minulla muuta herätyskelloakaan edes ole. Oletteko koskaan miettineet, mitä ihmettä tekisi esim. videokuvausmahdollisuudella kännykässä tai pikayhteyspuhelulla? Mitä ihmettä se edes tarkoittaa?

Sain sitten perusmallin, kun sellaista pyysin. Kyseisessä mallissa (Nokia 3110, pahoittelut markkinoinnista) tuntuu kyllä löytyvän vaikka mitä toimintoja. Yhden illan niitä jo opiskelin. Sain sentään numerot muistiin ja tiedä häntä jääkö muu opiskelu kokonaan.  Osaan ainakin soittaa ja lähettää tekstareita.  Nyt tietysti olen hieman kahden kännykän loukussa, kun on kaksi puhelinta, mutta toisaalta on kiva, että on jotain omaa, eikä ole pelkästään työnantajan omaisuutta, niin kuin joskus tuntuu.

No joo, se kännyköistä. Huomenna olen lähdössä Tallinnaan luottamushenkilöseminaariin. Viime Tallinnan reissusta on kulunut jo aikaa. Yleensä olen aina käynyt syksyllä Tallinnassa. Olen ihmetellyt itsekin miksi.  Ei voi tuulisella säällä olla kylmempää kaupunkia kuin Tallinna. Ehkä siksi, että en ole Tallinnassa lomailumielessä tainnut käydäkään vuosikausiin. Matkamme tarkoituksena on tutustua Tallinnan kaupunginosahallintoon ja Viron sosiaaliministeriöön tasa-arvoasioista. Mielenkiintoista nähdä, mitä Virosta voi oppia tasa-arvosta jo pelkästään niiden kevään mellakoiden perusteella. Raportoin sitten torstaina tai perjantaina mitä näin ja koin.

PS. Saa nähdä lisääkö Kimin mestaruus suosiotani Italian reissulla. Suosio tosin lopahtanee viimeistään, kun kerron, etten juuri seuraa formuloita.