Tietoa, tietoa...

Oletteko muuten huomanneet, että kuinka paljon maailmassa onkaan turhaa tietoa. Tuli vain mieleen, kun tuli sairaslomalta takaisin töihin ja työsähköpostissa oli paljon kaikenlaisia tiedotteita/tiedoksiantoja, joiden joukosta sai etsiä "oikeita" sähköposteja. Onneksi sain kyllä kivojakin sähköposteja. Ja itse syyllistyn työni puolesta turhan tiedon lähettelyyn myös, vaikka harvoin kyllä lähetän maailmalle tiedotteita, jos en tietäisi, että  asialla ei olisi yleisempää kiinnostusta.

Oletteko myös huomanneet, että tv-tietovisoja tulee aika vähän telkusta? Joskus 90-luvun alussa telkkarista ei muuta melkein tullutkaan. On taidettu huomata, että tosi-tv on halvempaa tehdä, eikä tarvitse nähdä vaivaa edes kysymyksien tekoon. Voisivat muuten pyörittää uusintoina niitä vanhoja megavisoja, jotka kuvattiin laivalla. Oli hyvää viihdettä, kun suomalaiset jurrikat olivat kiskoneet itsensä humalaan ja yrittivät keksiä kännipäissään vastauksia maailman helpoimpiin kysymyksiin. Kolmosvisan Jyrki Otilakin toi taas sellaisen kivan turvallisuuden tunteen. Siis viiden pisteen vihje, viiden pisteen vihje, vai miten se menikään....Vai oliko se Reijo Salminen, joka sen sanoi?

Ennen kuin nykytyössäni olen joutunut tietotulvan kohteeksi/tekijäksi, niin aikaisemmin rakastin tietoa. Jo pikkupojasta lähtien luin eritoten paljon historiasta, yhteiskunnasta, oikeastaan ihan kaikesta. Tiedonjanoni oli ihan loputon. Nyt tuntuu jo suoritukselta, jos jaksaa aamun Hesarin lukea kunnolla. Mielummin katsoo uutiset melkein telkusta. Onneksi tilasin taannoin Suomen kuvalehden, että edes jotain laatulehteä minäkin sentään luen. En tiedä, ehkä jos vaihtaisin alaa, niin tiedonjanoni taas palaisi.

Ihmiset ovat muuten siitä jänniä olentoja, että ne innostuvat jostain aiheesta ihan mielettömästi ja tietävät siitä sitten melkein kaikki. Siinä Tupla ja Kuitti -ohjelmassahan niitä löytyi. Sehän taisi alkaa uudestaankin juuri. Okei, myönnettäköön, taidan itsekin kuulua tähän ryhmään. Itsellänikin on kiinnostuksen kohteita, joista tiedän melkein kaikki.

Mutta jonkinlaisen tietosuodattimen kai tarvitsisimme. Hoitaakohan evoluutio homman ja jo parin sukupolven päästä ihmiset osaavat suodattaa tietoa paremmin? Tai tuleekohan jossain vaiheessa stoppi ja informaatiotulva vähenee? Enpä tiedä, kai koko homma lähtee ihmisestä. Eihän televisiota tai lehtiä ole pakko avata.

Tiedottajan työssä on huomannut sellaisenkin omituisen ilmiön, että se tieto, mitä ihmiset kaipaavat, ei tunnu koskaan löytävän tietoa perille. Vaikka laittaisit jonkun tiedon jokaikistä mahdollista kanavaa pitkin, niin aina joku sanoo, että ei ole saanut tietoa. Ja joskus saa "moitteita", kun ei tiedä tiedottajana kaikkea. Voi luoja, täytyisi sitä aika yli-ihminen olla, jos edes yhden ison kaupungin asioista kaiken tietäisi. Minusta tuntuu, että puhuttu tieto vaihtaa huonoiten omistajaansa. Tai sitten se tieto, jota kaikki kaipaavat, mutta mitä tietoa ei vielä ole.

No, se tiedosta ja sen saavutettavuudesta. Huomenna tulee taas viikonloppu. Katselin sairaslomalla hyviä elokuvia, joista kirjoittelen viikonlopulla sitten lisää...