Messias nimeltä Obama

Jos joku voi tietää, miltä Messiaasta tuntuu, niin sen täytyy olla Barack Obama. Sen verran on miehen niskaan asetettu odotuksia. Usan lisäksi pitäisi pelastaa koko maailma. Tai saada maailma uskomaan Usahan. Vaalilupausten lunastaminen on vaikea tehtävä, mutta Obamalla siinä on vielä isompi urakka. Saa nähdä, miten loistavat puheenlahjat omaava mies siitä selviytyy. Messiaat kun revitään jossain vaiheissa valtaistuimeltaan alas.

 

Mutta eipä Obama ainakaan voi asioita Ameriikan maassa huonontaakaan. Bush jätti hänelle kuralla olevan talouden, kahtia jakautuneen maan ja vieläpä kaksi isomman luokan sotaa setvittäväksi. Tosin en muista yhtäkään Usan presidenttiä, joka ei olisi sotaa jossain päin maailmaa käynyt.

 

Obama on samassa tilanteessa kuin Bill Clinton aikoinaan. Ulkomailla huseeraamisen sijasta täytyy keskittyä kotimaan pelastamiseen. Clinton onnistui nostamaan talouden ennätyslukemiin, mutta epäonnistui sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kuntoon laitossa. Onnistuisiko Obama siinä? Edellytykset ovat hyvät, sillä republikaanit ovat vähemmistönä.

 

Obama hävisi herrasmiehelle. McCainin suurin ongelma taisi olla siinä, että oli samasta puolueesta kuin George Bush nuorempi. Ei auttanut Bushin sysääminen pois julkisuudesta edes loppumetreiksi. Värittömämpi varapresidenttiehdokaskin olisi saattanut tehdä hyvää värikkään Sarah Palinin sijaan.

Monet odottavat, että kauanko se Obama säilyy hengissä. Se on toden totta hyvä kysymys. Osa kansasta ei varmastikaan pysty elämään ajatuksen kanssa mustasta presidentistä. Miten reagoivat myös ne harmaat eminenssit, jotka Bushin aikana maata kai todellisuudessa johtivat? Ketkä ne edes olivat? Ajoittain tuntui, ettei oikein tiennyt kuka maata vei eteenpäin? Tai tässä tapauksessa taaksepäin. Mieleen muistuu Kennedyn veljekset, jotka kummatkaan eivät saaneet elää riittävän kauan muuttaakseen maata.

 

Suomellekin tekisi hyvää Obaman kaltaisen johtajan löytyminen. Toiveet uudesta kun on helppo henkilöidä yhteen ihmiseen, joka kaiken muuttaa voisi. Suomalainen poliittinen järjestelmä kun ei vain lähtökohtaisesti toimi yhden henkilön ympärillä. Varsinainen johtaja on pääministeri ja hänhän on periaatteessa puolueensa valitsema.

Saa nähdä, miten Obaman käy. Yleensä poliittiset kuherruskuukaudet ovat olleet lyhyitä. Varsinkin, jos odotukset ovat kovia. Toisaalta Obaman äänestivät valtaan naiset ja vähemmistöt ja köyhät. Ehkä muutos on mahdollinen, kun sen takana ovat ne, jotka eivät aiemmin ole ääntään saaneet kuuluviin. Tai löytäneet uskoa, että joku heidän asiaansa ajaisi.