Olenko minä nihilisti?

Wikipedia, tuo laiskan tiedonhakijan aarrearkku, määrittelee nihilismin seuraavasti. 

Nihilismi, (latinaksi nihil, ei mitään) on vallitsevat arvot ja käsitykset kieltävä ajatussuunta.

Nihilismin kuvaus jatkuu vielä.

Tietoteoreettinen nihilismi kieltää totuuden tietämisen mahdollisuudenkin, arvoteoreettinen nihilismi eli arvonihilismi kieltää moraalisten arvojen, arvostusten tai normien pätevyyden tai mahdollisuuden. Poliittinen nihilismi torjuu vallitsevan yhteiskuntajärjestyksen täydellisesti.

Filosofiassa on paljon kaikkea järjettömyyttä, mutta nihilismi käy järkeen. Voiko ajatteleva ihminen oikeastaan muuta olla kuin nihilisti?

Aito toisinajattelija harvoin voi uskoa vallitseviin arvoihin ja käsityksiin. Hän joko kaipaa menneisyyteen tai halajaa tulevaa. Arvot, käsitykset ja arvostukset sinänsä ovat tehty rikottaviksi, se, mikä tänään on normi ja ehdoton oikea ajattelutapa, on kahdenkymmenen vuoden päästä jo ihan muuta. Sitä ei vain hetkessä ymmärretä, sillä ihminen on laumaeläin.

Esimerkiksi oikeastaan ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa elämme siinä tilanteessa, että vanhempien arvot voivat olla liberaalimpia kuin lastensa. Tai vanhemmat jakavat täysin samat käsitykset ja arvostukset. Metallican keikalla moshaavat niin isä kuin poika. Sukupolvien kuilua ei välttämättä lainkaan ole.

Harvoin päästään siihen tilanteeseen, että koko yhteiskunta jakaisi saman ajattelutavan. Useimmiten siihen on silloinkin väkivalloin pakotettu, eikä väkivallallakaan ole kaikkia murrettu. Luojan kiitos, vaikka samaan yhtenäiseen ajattelutapaan pyritään yhteiskunnan toimesta tänäkin päivänä, keinot ovat vain lempeämmät.

Ne, jotka ajatella haluavat, saavat onneksi tietoa tänä päivänä useasta eri lähteestä. Silti tuntuu, että erilaisia arvostuksia ymmärretään yhtä huonosti kuin vielä silloin, jolloin yhtenäinen ajattelu oli suoranainen pakko.

-----------------

Laulajan leipä on pieninä paloina maailmalla, taisi sanoa Tapio Rautavaara. Vaikka aikaa palaa jokapäiväisen leivän hankintaan, niin yritän myös kirjoittaa uutta runokirjaa. Teemoja on ja runojakin, nimiehdotelmiakin. Koska todennäköisesti joudun rahoittamaan kirjan itse, voi homma kaatua rahoitukseen. Kaivattaisiin mesenaattia.

Mutta käytetään nyt tässä hyväksi pieni mainostus, että vanhaa kirjaani Huone Veronassa voi lainata joistakin pääkaupunkiseudun ulkopuolisistakin kirjastoista, jos ei halua kirjan ostoon investoida.

-------------------------

Tämän kirjastolöydön tein pääkaupunkiseudun Helmet-kirjavarastosta. Pentti Saarikosken ja Jorma Ojaharjun huumorikirja suoraan 60-luvulta. Kirjan nimi on Wiinan kauhistuksen ylistys.