Luettua: Michel Houellebecq: Oikeus nautintoon: Thaimaasta ei tullut seksin onnelaa
En ole nyt ehtinyt lukemaan niin paljon kuin haluaisin. Jotain sentään on luettu. Viimeisin oli Houellebecqin Oikeus nautintoon. Tavoitteenani on lukea ja arvioida Houellebecqin koko suomennettu tuotanto.
Kirjan lähtökohta on taattua Houellebecqiä. Noin 40-vuotias kulttuuriministeriön virkamies Michel (sattumaako?) lähtee isänsä kuoltua seksimatkalle Thaimaahan. H:n tyyliin sopii, että mies on kyyninen, eikä usko, että mikään tuo hänelle onnea tai tyydystystä.
Thaimaassa hän huomaa saavansa orgasmin baarityttöjen kanssa aivan eri tavalla kuin Ranskassa satunnaisten naisten kanssa. Thaimaassa hän kuitenkin rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään, ranskalaiseen naiseen Valerieen, jota yhdistää Michelin mielessä thaityttöjen kanssa halu antaa nautintoa puhtaasta antamisen ilosta.
Nämä kaksi nautinnon ja onnen ensi kertaa löytänyttä suunnittelevat muidenkin ihmisten iloksi seksikeidasta Thaimaahan. Se avautuukin, mutta niinhän siinä käy, että muslimiterroristit iskevät ja seksin ja onnen tyyssija tuhoutuu Valerien kuollessa kanssa.
Parhaimpia H:n teoksia tämä ei ole. Matkatoimistobisnestä kuvataan sivutolkulla lähes aspergermaisella tarkkuudella ja se uuvuttaa. Seksikohtauksetkin ovat vähän sellaista halvasta pornoelokuvasta touhua.
Mutta parhaimmillaan H kykenee taas sellaisiin oivalluksiin, johon harva nykykirjailija pystyy tai uskaltaa. Kuten tuossa lataamastani näytteestä näkee.
Kommentit
Lähetä kommentti