Sarja-arvostelu: Chernobyl: Rappion synnyttämä onnettomuus
Katsoin vihdoin ja viimein jo kolmen vuoden takaisen kehutun ja palkitun HBO-sarjan Chernobyl. Ja kyllähän se toden totta on maineensa arvoinen sarja.
Kun Tsernobylin ydinvoimalassa tapahtui 1986 onnettomuus olin vasta noin yhdeksän vanha. Muistan toki hyvin tapahtuman, mutta en panikoinut. Minua pelottaa enemmän jokapäiväinen elämä kuin onnettomuudet ja sodat, niin kauan kuin ne pysyvät Suomen rajojen ulkopuolella.
Sarja ei mitenkään herkuttele tuolloisella Neuvostoliiton rappiolla vaan enemmänkin näyttää sen, että tärkeintä oli asian salailu eikä ihmisillä ollut väliä. Tärkeintä oli antaa hyvä kuva, vaikka koko korttipakka oli jo täysin levällään, eikä mitään ideologiaakaan ollut enää takana.
Kuitenkin sarja onneksi nosti sellaisia ihmisiä esiin, jotka yrittivät tehdä asialle jotain ja onnistuivat välttämään vieläkin suuremman tuhon, joka olisi voinut olla hyvin mahdollinen skenario Tsernobylissä.
Sarja ei myöskään nosta oikein ketään näyttelijää toisten yläpuolella. Nimeäkin saaneet näyttelijät on maskeerattu kovin arkisen näköisiksi. Liettuasta oli löydetty myös autenttisen oloinen neuvostolähiö Pripjatiksi.
Vaikuttavaa on yhä niiden ihmisten uhrautuvaisuus, jotka uhrasivat oman henkensä Tsernobylissä estääkseen entistäkin suuremman tuhon. Se on suuri vastapaino Neuvostoliiton johdon välinpitämättömyydelle kansalaisistaan. Kuten sarjassa sanottiin, Venäjällä on totuttu uhrautumaan jo vuosituhannen. Sen jotkut toden totta tekivät.
Kommentit
Lähetä kommentti