Kirja-arvostelu: Hurja - Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954
Haanpää veti viinaa ja pelasi korttia tappavaan tahtiin viitisen vuotta. Ihme kyllä hän ehti jossain vaiheessa myös kirjoittaa ja lukea että hakata halkoja. Kaikki nämä hän merkitsi tunnollisesti ylös.
Välillä listaus käykin monotoniseksi, eikä niissä sinänsä kaunokirjallista arvoa ole, mutta onneksi teokseen on löydetty Haanpään tyttären arkistoista muutama novellikin julkaistavaksi. Kuten myös kirjeitä. Muun muassa vaimolle lähettämätön kirje siitä, miksi Haanpää ei halua lasta, on ehkä kirjallisuudenhistorian yksi suurimmista itseruoskinnoista.
Into on julkaissut ilmeisesti ennen julkaisematonta Haanpään tuotantoa ennen tätäkin teosta. Ihme kyllä sellaistakin on varsin nuorena kuolleelta "hurjalta".
Haanpää oli luonnonlahjakkuus eikä kouluja käynyt. Ja ilmeisesti eli niin kuin keistä kirjoittikin. Jätkistä ja muista maan vähäväkisistä. Ja jätkäthän tuolloin vetivät viinaa ja rällästivät. Ja naiset kestivät kaiken hiljaa. Tosin Haanpään vaimo otti merkintöjen mukaan useamman kerran hatkat, jota ei voine tuomita.
Olisi kiva kuvitella Haanpäätä nykyisin Kirjamessuilla. Siellä kun pitäisi osata smalltalkata ja olla mielin kielin ryystämässä lattea ja sitten päivitellä someen, kuinka ihanaa nähdä kollegoita ja lukijoita. Haanpää kuuluu menneeseen aikaan, jota ei enää ole. Vai kuka muistaa, koska viimeksi olisi renttumieheltä jokin kirja isolla kustantamolla julkaistu?
Kommentit
Lähetä kommentti