keskiviikko 19. lokakuuta 2022

Sarja-arvostelu: Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina: Liika wokettaminen pilaa hyvän sarjan

Sarjamurhaaja Jeffrey Dahmerista ja hänen uhreistaan kertova Netflix Hirviö: Jeffrey Dahmerin tarina on ristiriitainen tapaus. Se alkaa hyvin, mutta kääntyy loppua kohden liian wokettamisen takia tuskastuttavaksi. 

Jeffrey itse jää parissa viimeisessä jaksossa jo statistin rooliin, koska musta kansalaisoikeusaktivisti Jesse Jackson ajetaan ruutuihin. Wokettamisintoa ei tarvitse ihmetellä, sillä Dahmer surmasi pääosin mustia tai ruskeita homoseksuaaleja. Mutta kun edes heistä ei kerrota, vaan omaisista ja jopa Dahmerin naapurista. Ja sitten Jesse Jacksonista.

Dahmeria näyttelevä Evan Peters on onneksi omaa luokkaansa ja hänen ruutupresenssinsä riittää kantamaan, vaikka loppua kohden hänelle itselleen jää kovin vähän tilaa. Ilmeisesti Dahmerilla ei edes ollut mitään rasistista taustaa uhtien valinnassaan. Hänhän surmasi myös muutaman valkoihoisen.

Hämmentävää sarjassa on myös se, että Dahmerin isä on laitettu kantamaan suurin vastuu hirviömäisen poikansa teoista ja katumaan, vaikka äiti hylkäsi pojan tylysti ottaen vain Jeffreyn veljen mukaansa häippäistessään omille teilleen. Tosin ei mitenkään ollut isältä tervettä harrastaa poikansa kanssa eläinten leikkelyä Jeffreyn ollessa kouluikäinen.

Usan sairaassa sarjamurhaajia palvovassa kulttuurissa Dahmerin on yksi palvotuimmista, rakkauskirjeitä sateli jo vankilaan. Kauaa Dahmer ei itse ehtinyt suosiostaan nauttia, sillä hänet hakattiin kuoliaaksi vankilassa jo 1994, muutaman vuoden sen jälkeen kun hän jäi lopulta kiinni.

Totta on, että Dahmerin kiinnijääminen kesti niin kauan, koska hänen uhrinsa olivat juuri mustia ja pääosin homoja. Ja hän metsästi pääosin köyhillä asuinalueilla ja homoklubeissa. 1980-luvulla ajat olivat nykyistä rasistisemmat. Silti herättää ihmetystä, että poliisit eivät reagoineet, vaikka varoitusmerkkejä oli ilmassa vaikka kuinka.

Jeffrey ei ollut Usan verisin sarjamurhaaja, mutta yksi sairaimmista kyllä kannibalismineen ja kiduttamisineen. Jeffreyn kyvyttömyyden tuntea inhimillisiä tunteita Peters tuokin harvinaisen hyvin esiin. Jatkumona, etteivät vanhemmatkaan tunteneet häntä kohtaan riittävästi. Dahmer surmasikin sarjan mukaan, kun häntä oltiin jättämässä yksin. Hän ei luottanut ihmisten tahtoon välittää hänestä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti