Kauneutta ja seksiä
Yksi suosituimpia kahvihuoneiden, chatti-palstojen ja ihmisten kohtauspaikkojen väittelynaiheita on, että missä sitä asuukaan kauneimmat ihmiset. Miehet yleensä taipuvat heti Suomenlahden toiselle puolelle Viroon tai Venäjälle. Latviakin on saanut kannatusta, kun puhutaan naisten kauneudesta.
Sitä en taas tiedä, minkämaalaisia miehiä naiset pitäävät kauniina. Yleensä ajatellaan, että eteläeurooppalaisia tummia adoniksia. Tiedä sitten mikä on totuus.
Yksi totuus on, että avioliitot harvemmin onnistuvat, mitä kauempaa kumppani tulee. Hesarissa oli juttu, jossa nainen oli ollut kahdenkin arabimiehen kanssa naimisissa. Hän vielä väitti miehiä perhekeskeisiksi, vaikka oli yksinhuoltaja. Harvemmin miesten avioliitot onnistuvat thai-naistenkaan kanssa.
Ihmiset haluavat mennä merta edemmäs kalaan. Osan miehistä on pakkokin, sillä osa miehistä ei yksinkertaisesti kelpaa naisille. Sitä en tiedä, mitä vastaavassa tilanteessa olevat naiset tekevät. Todennäköisesti nauttivat vapaudestaan, sillä nainen pärjää paremmin yksin kuin mies.
Sitten hieman seksiasiaa hiljalleen loppuvan kesän kunniaksi. Vähän aikaa sitten kuoli Uma Aaltonen, joka kiersi kouluissa antaen murkuille seksivalistusta. Ainakaan silloin hän ei kouluja kiertänyt kun itse olin yläasteella. Seksivalistusta ei oikeastaan ollut, tai ainakin siitä ei ole jäänyt paljoa mieleen. Olisiko siitä karsittu lama-aikana silloin.
Saimme jonkin valistusvihkosen, jossa oli yksi kondomi. No, itselläni se jäi kyllä silloin käyttämättä. En olisi murkkuna mitään seksivalistusta tarvinnutkaan, koska sillä valistuksella ei olisi yksinkertaisesti ollut minulle käyttöä. Vaivihkaa meille jaettiin myös kyselylomake, jonka anti oli suurinpiirtein, ovatko kiveksesi laskeutuneet.
Iltapäivälehdissä on seksistä kovasti juttua, ne taitavat hoitaa valistuksen tehokkaasti. Tarvitsevatko teinit enää valistusta, kun tietävät jo muutenkin seksistä kaiken. Neitsyydestä pitäisi päästä jo 13-vuotiaana. Luulisi, että kouluissakin tietoa jaetaan, tuntuu vain, että teiniäitejä on enemmän kuin omina teinivuosina. Ei taida mennä tieto perille.
En tiedä. Silloin kun itse olin nuori tavallisissa lehdissä ei juuri seksistä kirjoitettu. Pojat saivat "tietonsa" jostain kähvelletyistä vanhoista Jalluista ja tytöt en tiedä mistä. Nyt on vielä internetkin, joka milteipä perustuu seksille.
Nyt seksiä siis pursuaa. Seksitutkimuksia tuntuu ilmestyvän parin viikon välein, kuinka suomalaiset haluavat seksiä luonnossa yms. Lisäksi on oma uutisoinnin alansa: poikuuden menetys. Julkkismiehille on jotenkin helpompaa hieman rehvastellen kertoa ekasta kerrasta. Epäonnistumisetkin hyväksytään, se on jopa suotavaa.
Naiset eivät lehdissä kerro neitsyyden lähdöstä yhtä hanakasti. Puhutaankin poikuuden poistosta ja neitsyyden menetyksestä. Itse kuulun seksin myöhäisherännäisiin. En edes häpeä sitä edes kertoa, minulla oli niin paljon estoja teininä, että naisen tai silloin oikeastaan tytön lähestyminen ei ollut edes käytännössä mahdollista.
Tyyli olikin sitten ekalla kerralla sitä perinteistä kännistä räpellystä, josta läheisyys ja hellyys oli kaukana. Humalassa valitettavan moni kokee tässä maassa tuon ainutlaatuisen kerran. Eka kerta on rankasti yliarvostettua, mitä tosiasiaa teinit eivät suostu uskomaan. En kyllä usko, että mikään ei seksiä ennen avioliittoakaan onnistuu seksin täytteisessä maailmassa.
PS. Kun tässä nyt päästin sivuten koulumaailmaan eilisissä Ylen uutisissa oli tieto, että Helsingin koulut ovat luopumassa liitutauluista ja piirtoheittimistä. Vuorovaikutteinen järjestelmä yhdistää "sähköisen taulun" tiedot oppilaiden tietokoneisiin. Joskus olen miettinyt, mihin tämä sähköinen aika on menossa. Kokouksissa katsotaan läppäreitä, eikä muita ihmisiä. Nyt sitten kouluissakin. Tietysti nöyryyttävät hetket liitutaululla poistuvat sekä taulun pyyhkimisvelvollisuus ja niin hauska taulusienisota.
Hesarissa on myös mainio sarja vanhoista vielä käytössä olevista kodinkoneista. Ihmiset esittelevät niitä ylpeinä. Itsellänikin löytyy 80-luvulta oleva Husqvarnan mikro ja vielä toimii kuin Gorban aikana konsanaan. Lapsuuden kodissa meillä oli ainakin 25 vuotta kestänyt itäsaksalainen sähkövatkain. Nyt tuntuu, että dikiboxit hajoavat puolessa vuodessa pikkulaitteista puhumattakaan.
Yksi ihmeellisimpiä keskusteluja viime aikoina on ollut taistelu siitä, että käykö Suomi sotaa Afganistanissa. Ei kyllä käy, eihän suomalaiset saa edes ampua takaisin kunnolla, vaikka pojat hermostuneilta sinne lähtiessään vaikuttivatkin. Ei ihme, kun täytyy odottaa että ammutaan. Toinen asia on, että mitä järkeä suomalaisten on olla Afganistanissa kun sitä maata ei ole saanut vieraan vallan alle kuin Aleksanteri Suuri.
Positiivista armeijan suhteen on se, että uusi puolustusvoimien komentaja on vihdoinkin tavallisesta duunariperheestä eikä vanhasta sotilassuvusta. Jokohan vihdoin olisi jääkärikenraalien ja tsaarinarmeijan upseerien aika ohi armeijassakin.
Luulimme jo, että mökkirannan joutsenet olisivat jälleen menettäneet poikasensa edellisvuosien tapaan. Kuin vastauksena ylpeä äiti ja isä lipuivat laiturille näyttämään poikasiaan.
Lomani loppuu ja maanantaina menen taas töihin. Luvassa lienee sikainfluenssaa koko syksyksi. Olen ottanut hurjasti kuvia loman aikana. Niitä löytyy täältä ja sitten myös täältäkin.
Kommentit
Lähetä kommentti