Suomen historian huonoimmat päätökset

Lukeminen se kannattaa aina. Viime aikoina olen lukenut jälleen kuin pikkupoikana. Minulla menee parhaimpina viikkoina kaksi kirjaa. Eritoten olen jäänyt koukkuun kirjojen ostamiseen. Kannattelen tappiollisia kustantamoja oikein urakalla. Yhdellä viikolla tulin Akateemisesta kirjakaupasta 70 euroa köyhempänä. En voinut vastustaa kirjojen kutsua. Kirjamessujen kylläkin. Televisiosta nähty tungos riitti pitämään minut pois sieltä.



Silloin tällöin mukaan tarttuu omituisia, mutta mielenkiintoisia kirjoja. Ostin kirjan Maailmanhistorian huonoimmista päätöksistä. Kirja oli lievä pettymys, sillä huomasin tietäväni jo valtaosan näistä huonoimmista päätöksistä.



Useimmiten näiden päätösten takia tuhansia ihmisiä menetti henkensä. Maon "Suuri harppaus" tappoi nälkään kaksikymmentämiljoonaa kiinalaista. Ja Stalinin vainoharhaisuus sekin miljoonia.

Ja niinkin arvostettu poliitikko kuin Winston Churchill seikkaili useammassakin kirjan tarinassa. Hänen maineensa oli varsin kyseenalainen ennen toista maailmansotaa, hän oli kunnostautunut lähinnä miesten tapattamisella sodissa, esimerkkinä Gallipolin katastrofi ensimmäisessä maailmansodassa.  Mutta nämä ovat näitä suuren maailman tapahtumia.



Kirjan luettuani jäin kaipaamaan vastaavaa versiota oman kotimaamme huonoimmista päätöksistä. Niitäkin riittää.



Lähihistorian huonoimpia päätöksiä lienee 80-luvun hurjat vuodet, jolloin pankkien annettiin ajaa maamme lähes konkurssiin. Ja on sitä suomalaisiakin tapettu nälkään. On vihjailtu, että ns. Nälkävuodet 1860-luvun lopulla johtuivat pääosin suomalaisten poliitikkojen huonoista päätöksistä. Sisällissotakin olisi ollut täysin vältettävissä, mikäli Suomen köyhiä olisi tultu edes hiukan vastaan. Saksalaisten kelkkaan lähtökin lähes vei Suomen itsenäisyyden.



Päätöksentekoa on tietenkin helppo arvostella jälkikäteen. Päätöshetkellä vaikuttavat niin monet asiat päätöksiin. Mutta useimpien takana on ylpeys, ahneus, viha ja kaikki muut ihmisen perisynnit.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Suomalaisilla on tapana elää unelmamaailmassa, kun kyse on maailmanherrojen paikkojen täyttämisestä. Jean Todt voitti Ari Vatasen kamppailussa FIA:n puheenjohtajuudesta. Mutta voiko kukaan kuvitella, että Kansainvälisen Autourheiluliiton pomoksi voidaan valita enää miestä, jonka mielestä ilmaston lämpeneminen on hieno juttu. Tosin jos edellinen puheenjohtaja on Max Mosleyn kaltainen skandaalikone, niin ei homma huonommaksikaan olisi voinut mennä.

Syksy voi aiheutta silmissäkin sumeutta.