Levyn etsiskelyä ja muuta vähemmän tärkeää avautumista

Keskiviikkona minusta tuli yhden bändin ja yhden laulajattaren fani. Vantaa välittää -merkkisessä tilaisuudessa oli esiintymässä Teleks-bändi. Luulin, että kyseessä on taas näitä Radio Novan kultaisen keskitien bändejä, mutta se oli oikeasti hyvä orkesteri. Jo senkin takia, että se on tehnyt Hiljaa virtaa Vantaa -biisin.



Saman päivän iltana näin livenä Vuokko Hovatan. Luulin, että kyseessä olisi tekotaiteellista musiikkia, mutta mitä vielä. Vuokko Hovatta oli aivan loistava, persoonallisääninen laulaja. Ja vieläpä esitti biisit hyvin, mikä Suomessa harvemmin onnistuu. Keikasta innoittuneena syöksyin seuraavana iltana levykauppaan, mutta Tikkurilasta ei Hovatan levyä löytynyt. Taitaa Hovatta olla Vantaalla erityisen suosittu. Niinpä nielin aiemman päätökseni ja tilasin Hovatan levyn netistä.

Tuosta ensiksi mainitsemasta tilaisuudesta vielä. Siellähän oli se uusi idolini Hannu Lauerma luennoimassa. Tiesittekö muuten, että kun suomalaisten miesten väkivaltaisuuden syyksi on esitetty sitä, etteivät ne osaa ilmaista itseään sanoilla. Lauerma sanoi, että naistaan pieksevät miehet ovat usein myös verbaalisesti hyökkääviä. Masennuslääkkeitä moititaan nykyisin, mutta toisaalta suorassa suhteessa niiden yleistymiseen ovat itsemurhat Suomessa vähentyneet. Vankiloissa jopa puolella.



Päivän sana töissä on sikainfluenssa. On käynyt juuri niin kuin odotin. Median luoma pakokauhu ilmenee ihmisten syytöksinä. Epäillään jopa, että kaupunki pimittäisi rokotteita. Ihan niin kuin kaupungilla olisi siihen jotain motivaatiota. Mielenkiintoisia ovat THL.n rokotteenjakomenetelmät. Vantaalle rokotteita nimittäin tuli vähemmän kuin Espooseen ja Helsinkiin, ennen kuin asiasta tuli julkinen kohu.

Uskomattomia uutisia: Vartti-lehti uutisoi kilpikonnan kuolleen asuntopalossa. Noh, mitäs siitä, että ihmisiäkin kuolee tulipaloissa.

Vantaalla pikkupojat kärähtivät nettipornon katsomisesta kirjaston yhteiskäyttökoneella. Heti syytettiin kirjastoa, mutta ainakin täällä Vantaalla kirjastolaisraukat joutuvat toimimaan poliisina, sosiaalityöntekijänä ja kaikkina muina mahdollisina auttavina tahoina. Eräs asunnoton mies jopa leiriytyi pääkirjaston lastauslaiturille. Kirjasto on ainoa paikka valtakunnassamme, joka on kaikille avoinna, muualtahan epätoivottu aines häädetään.



Ystävämme Asterix täytti 50 vuotta. Hienoa, että meitä pikkuisia blondeja miehiä arvostetaan ikääntyessämme.

Bosnian sodan aikaista massamurhaajaa Radovan Karadzicia ei saada oikeuden eteen, vaan mies venkoilee miten lystää. En ymmärrä, miten kansainvälinen oikeus on niin tehoton, että antaa Milosevic-farssin toistua. Karadzicilla itsellään pitäisi olla sen verran katumusta, että ymmärtäisi tulla oikeuden eteen. Länsimainen oikeusjärjestelmä on yhä kauempana todellisuudesta ja toimivuudesta.

Luettua: Harri Sirola: Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen. Kirja oli mielenkiintoinen katsaus ystävämme Jeesuksen lapsuuteen, nuoruuteen ja "tähtiuran" alkuun. Vaikka kyseessä on Jeesus, Sirola sai piirrettyä kuvan tavallisesta pojasta, joka huomaakin olevansa erilainen. Sirola oli yksi Suomen parhaista sanankäyttäjistä. Teksti on tavattoman sujuvaa, selkeää ja kirkasta. Ikävää, että mies päätyi itsemurhaan kymmenen vuotta sitten. Kaunis jäähyväisteos kirja on silti Sirolalta.

Tuolla se Vuokko on...