Haluun, mutta en haluu

Kata Kärkkäinen on käräjöinyt jo useamman vuoden Seiska-lehteä vastaan. Syynä ex-rakkaan paljastukset mm. Katan seksielämästä. Suomalaisen oikeuskäytännön poukkoilua kuvastaa se, että hovioikeus muutti aiemmin tehdyn päätöksen eli Katan seksielämästä ei olisi saanut kertoa. Näin asiasta uutisoi mm. Hesari.



En ole koskaan ymmärtänyt näitä julkkiksia, jotka ensin myyvät elämänsä julkisuudelle, mutta sitten rupeavat käräjöimään, kun tehdään perättömiä tai paljastusjuttuja. Totta helvetissä tehdään, sillä niillä jutuilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Useimmiten.



Ne ovat eräänlaista jatkokertomuskirjallisuutta, joka saattaa jatkua julkkiksen kuolemaan asti. Ja mitä todennäköisemmin sen jälkeenkin. Edes kuolema ei suojele julkisuudelta. Päinvastoin, kuoleman jälkeen vasta voidaan kirjoittaakin mitä halutaan. Siitä meillä on case Paavo Haavikko.



Matti Vanhanen on tämän toivottoman julkisuudenhallinnan tragikoomisin esimerkki. Samoin perustein hänkin lähti käräjöimään kuin Kata. Ja voitti. Meidän on siis ymmärrettävä, että Matti Vanhasen seksielämästä ei saa kirjoittaa, mutta ei myöskään Kata Kärkkäisen, entisen playboy-pupun. Millä perustein oikeudet päätöksiä tekevät, sillä kummankin paljastuksen takana on rahaa halunneet/saaneet ex-rakkaat. Onko seksi ainoa asia, mitä yksityisyydensuoja suojaa?



Oli aika, jolloin oikeussalit eivät olleet uutisoinnin keskipiste. Nyt ne ovat. Missään muualla et näe yhtä varmasti toimittajia parveilevan kuin ehkä Matti Vanhasen ympärillä. Oikeussalissa ovat käyneet jossain vaiheessa miltei kaikki julkkikset, puhumattakaan kaiken maailman tutkintapyynnöistä. Lehdistö sen sijaan voi toimia tuomioistuimena, jos se ei aina julkisuudenkipeiltä asianajajilta onnistu. Harvoin on Tekniikan maailman liitelehti toiminut tuomarina kuten tässä säälittävässä lautakasahommassa.



Suomalaiset ovat muuttuneet siitä merkilliseksi kansaksi, että haluavat julkisuutta, mutta eivät halua lukea itsestään lehdestä paskaa. Siihen on vain varauduttava. Ei voi sanoa, että haluun, mutta en haluu. Ja jos haluun, haluun niin ku mä haluun.



Julkkiksethan myyvät lehdille jopa mahdollisesti kuolemaan koituvat sairautensa. Tommy Tabermanin taistelusta syöpää vastaan ei voi välttyä, sillä siitä kerrotaan päivittäin. Missäköhän vaiheessa mies ehtisi keskittyä toipumiseen. Syöpä on siis mediaseksikästä, en olisi uskonut tätäkään päivää näkeväni. Ennenhän se herätti ympäristössään vain kauhua.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Tänään kävin tosiaan töiden jälkeen Nuoret Nerot -sarjan kuvauksissa avustajana. Homma päättyi sikäli tragikoomisesti, etten missään vaiheessa päässyt kameran eteen. Kökötin kuvauspaikkana olleen baarin kellarissa. Mutta hauskaa oli silti, jutustelin maskeeraajan ja baarin omistajan kanssa. Lisäksi sain ideoitua tulevaa monologinäytelmääni Vantaan Lähiöteatterille. Tarkoitus olisi kirjoittaa keski-ikäisen naisen monologi.



Julistan tässä myös kirjahaun. Olen yrittänyt löytää venäläisen runoilijan Sergei Jesenenin kirjoja. Ilmeisesti herran tuotantoa on suomennettu vain Neuvostolyriikkaa 1-nimiseen teokseen. Jos joku tietää, missä se on saatavissa, olen enemmän kuin kiitollinen.



Puukirkot ovat sitten kauniita. Tämä on Iitin kirkosta.