Palvelijattaren pako (runo)

Hänen elämänsä jäi lyhyeksi uutiseksi päivälehdessä.
Vaatimaton oli hänen alkunsakin.
Loppu sentään huomioitiin.
Kukaan ei tiedä, mitä hän pakeni.
Kukaan ei tiedä, mistä hän tuli.
Kukaan ei tiedä, miksi hän oli.
Ei hän itsekään tiennyt.
Osasiko niin ajatellakaan?
Aamun valjettua hän löytyi kuolleena meren jäältä.
Lumi ja jää olivat häntä hyväilleet kuolettavasti.
Hyväily oli hellempi kuin ne hyväilyt, joita hän sai kokea.
Selvisi. Hän on Palvelijatar, isäntääkö paossa?
Puhuttiin mielenhäiriöstä,
mutta hän ei enää puhu,
ei enää kerro, miksi ja milloin hän oli,
mitä hänelle tapahtui?
Edelleenkään kukaan ei tiedä,
mitä hän pakeni alastomana,
puolivälissä pois Helsingistä.