Katsottua: Juice: Sielukas kuvaus rockin valtiomiehen elämästä

Jatketaan Suomen musiikin valtiomiesten parissa. Heistähän tulee nyt jokavuosi useampi elokuva ja onneksi myös naisista. Juice-elokuvan katsoin jo elokuvateatterissa, mutta edellisen illan juhlinta veti olon sen verran väsähtäneeksi, että katsoin elokuvan nyt uudelleen.

Ja ihan hyvä, että katsoin. Teppo Airaksisen ohjaama ja Riku Niemisen tähdittämä elokuva on elokuvallisesti onnistunut, vaikka vetääkin mutkia suoraksi Juice Leskisen elämäntarinassa. Se pohjautuu Antti Heikkisen erinomaiseen Juicen Risainen elämä-kertaan, jota en ollut kyllä tunnistaa pohjaksi elokuvassa.

Pakko sanoa, etten uskonut munamies-Niemisen kykyyn näytellä Leskistä uskottavasti, mutta Nieminen on aivan eri maata kuin moni muu näyttelijä elämäkertaelokuvssa. Sanotaanko, että Juicella on sielukin tässä elokuvassa. Ja onhan Nieminen tätä elokuvaa varten sekä lihottanut ja laihduttanut itseään.

Elokuva on tarina vihanpidosta ystävien kesken ja surkeasta avioliitosta ja Juicen surkeasta aviomiesmäisyydestä ja isyydestä. Juicen vaimo tosin taisi oikeasti lähteä roudarin matkaan, eikä Harri Rinteen, vaikka Rinne ja Juice toistensa morsmaikkuja kokeilivatkin. 

Rinne ja toinen Juicen alkuaikojen kumppani Mikko Alatalo jäävät sinänsä karikatyyrimäisiksi hahmoiksi elokuvassa. Tosin molemmat katosivatkin Juicen elämästä siinä vaiheessa, kun Juicesta tuli Suomirockin ikoni.

Minulle aiemmin tuntematon Iida-Maria Heinonen vetää Juicen vaimon roolin uskottavasti, vaikka rooli pääosin sisältää joko Juicen ihailua tai Juicelle vittuilua. Elokuvassa ei kerrottu muuten mitä Juicen Johanna-tyttärelle myöhemmin kävi. Hän kuoli huumeisiin muutaman vuoden Juicen poismenon jälkeen. 

Elokuva on kuvattu filmille, joka ei taida nykyisin olla enää tavallista. Se tuo kuviin tiettyä pehmeyttä ja myös uskottavaa historiakuvaa 1970-luvulta. 

Käsikirjoitus on onnistunut, sillä dialogi on luontevaa, eikä Juice-kliseisiin sorruta. Juicen ryyppäämisestäkään ei ole tehty itseisarvoa vaan sille annetaan selitys kuoleman jatkuvasta läsnäolosta lapsena, epävarmuudesta ja heikosta itsetunnosta, vaikka kaikki eivät sitä Juicesta uskoisikaan.