Tiedote runokirjastani Mustat linnut onnemme yllä!

 

Onko keski-ikäisellä miehellä oikeutta kirjoittaa rakkaudesta? Minäpä kokeilin viidennessä runokirjassani Mustat linnut onnemme yllä. Ajattelin tämän olevan se viimeinen runokirja, mutta tätä toivotontakin savottaa on tullut aina vaan jatkettua.

Miten eroan sitten runoilijoiden laajasta joukosta? Nämä runot ovat kirjoitettu ei-akateemisen kaupunkierakon lähes kliseisen masentuneessa ja ahdistuneessa köyhyydessä ilman apurahoja ja edes kustannuksissa auttavaa kustantajaa. Pakkopositiivisuuden aikana tarjoan keuhkotautisen surullisia runoja ressukoille ja elämän että rakkauden kolhimille.

Mistä runot sitten kertovat? Miltä tuntuu tulla rakastetuksi tai miltä tuntuu, ettei ole rakastettu? Mustat linnut onnemme yllä kertoo rakkaudesta ja siitä ettei sitä ole. Kipeästi ja oikeasti, eilen ja tänään. Kaipuusta, toivosta ja toivottomuudesta rakkausrunoilla.

Runot eivät välttämättä muuten kerro omasta elämästäni, kun en ole päässyt elämään historiaa taaksepäinkään. Osa toki on omasta elämästäni. Yritykseni oli kirjoittaa mahdollisimman yksinkertaisesti, lyhyesti ehkä jopa kliseisesti rakkaustarinoista. Historiaa ja murhaballadeja siis unohtamatta.

 

Katso ohjeet kirjan hankintaan.

Lukunäyte: https://kirjakauppa.bod.fi/mustat-linnut-onnemme-yllae-esa-pesonen-9789528073222

Podcasthaastatteluni: https://www.youtube.com/watch?v=NMHdceUj-t0

Arvosteluversion voi tilata: lehdisto@bod.fi