Kirja-arvio: Kuin veljet - totuus Suomen katujengeistä: Ovatko katujengit pelkkää puffia?

 

Tällä viikolla uutisoitiin Milan Jaffen karkotuksesta Irakiin. 

Hänestä tuli katujengi-ilmiön kasvot Suomessa. Milan virnisteli käräjillä eikä tuntunut häpeävän mitään. Nyt hän maksaa kovaa hintaa ja hymykin hyytynee Irakissa, vaikka vapaaehtoisesti sinne suostui palaamaan. 

Muun muassa Milania on haastateltu tähän katujengi-ilmiötä luotaavaan kirjaan. Eikä hän kirjassakaan kadu mitään. Hän halusi huomiota ja sitä sai.  

Usean tekijän Kuin veljet - totuus Suomen katujengeistä - kirjan luettuaan taas tulee olo, ettei Suomessa edes ole mitään katujengejä. Kirjassa on haastateltu runsaasti asinatuntijoita (melkeinpä liikaa) että jengiläisenä pidettyjä maahanmuuttajataustaisia. 

Poliisihan kiisti pitkään katujengejä olevan edes oleman. Ja kun he tunnustivat ilmiön he saivat sillä estettyä poliisien määrärahojen vähentämisen valtion budjetista.  Tuskin sattumaa. 

Persuthan ovat myös ratsastaneet tällä ilmiöllä pelottelussa. Samoin kuin media. 

Eipä kukaan jengistatusta somen ulkopuolella haluakaan sillä vankilassa se tarkoittaa usein passitetusta kovemmalle jengiosastolle.  

Juuri some on ilmiön avain, kirja tahtoo kertoa. Kultaketjuja heilutellaan yms. vaikka ne olisi hommattu osamaksulla, varastamalla tai satunnaisilla huumekaupoilla. Tärkeintä on se, miltä asiat näyttävät, ei se miten asiat oikeasti ovat. Tuttua sometouhua.

Haastatellut jengiläiset ovat melkein kaikki yksinhuoltajaäidin kasvattamia ja kokevat itsensä ulkupuoliseksi Suomessa. 

Itselleni tuli hieman yllätyksenä, että moni oli kokenut rasismia opettajien taholta. Itse kun pidin opettajia päinvastaisina tyyppeinä. Muuta rasismia yhteiskunnassa tietenkin taas riittää. Yhteistä opettajille tai kodille oli, ettei kuria saatu ja mitään tervettä miehen mallia ei ole. Tämä ei taas yllättänyt. 

Koko katujengikohu tuntuu liioiteltuna tämän kirjan luettuani. Maahanmuuttajanuoret varmasti ryöstelevät varsinkin muita nuoria ja hakkaavatkin, mutta mitään liivijengityylistä toimintaa tuskin heidän takanaan on. Vielä. 

Asiahan voi muuttua, jos heidät heitetään Riihimäen vankilaan liivijengiläisten sekaan oppimaan, miten homma toimii. 

Kirja on perusteellinen katsaus katujengi-ilmiöön. Sujuvaa tekstiä ja asiaan on perehdytty huolella, eikä vain rykäisty kirjaa nopeasti kasaan rahastamaan ilmiöllä.